Säv. Saksalainen
San. Bernhard Severin Ingemann 1850. Suom. 1887, Hilja Haahti 1903.
”Maa on niin kaunis” on tunnettu hengellinen laulu. Laulu liitetään useimmiten joulun aikaan, mutta sitä lauletaan muinakin vuodenaikoina ja muissa yhteyksissä. Laulun sävelmä on peräisin vuonna 1842 ilmestyneestä sleesialaisten kansanlaulujen kokoelmasta. Sävelmä liittyi siinä vanhaan saksalaiseen virteen ”Schönster Herr Jesu”. Sävelmää pidettiin keskiaikaisena pyhiinvaeltajien hymninä. Siitä juontunee myös laulun nimi ja viittaus “toiviotiehen”, jonka on tulkittu tarkoittavan pyhiinvaellusta. Pyhiinvaelluksella tarkoitetaan hengellistä tai uskonnollista matkaa johonkin, uskonnosta riippuen, pyhään paikkaan.
Tanskalainen kirkkoherra Fernidand Fenger pyysi ystäväänsä, kirjailija Bernhard Severin Ingemania (28.5.1789–24.2.1862) kirjoittamaan lauluun uudet sanat. Ingemann oli tanskalainen novelisti ja runoilija. Hän sai laulun valmiiksi vuonna 1850.
Laulun suomensi Hilja Haahti vuonna 1903. Virsikirjassa se on ollut virtenä numero 30 vuoden 1986 virsikirjapainoksesta lähtien. Virsi on Suomen ruotsinkielisessä virsikirjassa virtenä numero 31.
Laulun Ystävien joulukonserteissa, kuten usein on tapana, Toivioretkellä on yhteislaulu. Teemu Honkasen sovituksessa yleisö saa laulaa yhdessä moniäänisesti laulavan mieskuoron kanssa.
Lähdetiedot, joissa aiheesta lisää: