Leevi Madetoja -mieskuorokilpailu on järjestetty eri puolilla Suomea seitsemän kertaa noin viiden vuoden välein. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin Turussa vuonna 1989 ja se julistettiin käytäväksi seuraavin sanoin:
Vuonna 1987 tuli kuluneeksi 100 vuotta Leevi Madetojan syntymästä. Madetojan kuorosävellykset, varsinkin runsas mieskuorotuotanto, kuuluvat keskeiseen suomalaiseen kuorolyriikkaan. Edistääkseen mieskuoroharrastusta, lisätäkseen mieskuoromusiikin arvostusta, kiinnittääkseen yleisön, säveltäjien, kustantajien ja kulttuuripolitiikasta päättävien huomiota tähän kuorolaulun lajiin sekä kunnioittaakseen professori Leevi Madetojan elämäntyötä Mieskuoroliitto ry on päättänyt järjestää kansainvälisen mieskuorokilpailun ja nimennyt sen Madetoja-kilpailuksi.
Leevi Madetoja (1887–1947) oli suomalaisen myöhäisromantiikan ja varhaismodernismin keskeisiä nimiä – säveltäjä, musiikkikriitikko, kapellimestari ja pedagogi. Hänen tuotannossaan yhdistyvät klassinen selkeys, hienostunut harmonia ja suomalaiskansallinen aihepiiri.
Nyt vuonna 2026 kahdeksannen kerran järjestettävä kilpailu kokoaa Ouluun 20 kuoroa sekä Suomesta että ulkomailta juhlistamaan suomalaista kuoromusiikkia ja säveltäjä Leevi Madetojan perintöä. Turusta kilpailuun osallistuu Laulun Ystävien lisäksi Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit.
Kilpailuohjelma
Laulun Ystävien kilpailuohjelma koostuu sävellyksistä 1900-alusta tähän päivään. Suomalaisten säveltäjien – Leevi Madetoja, Toivo Kuula, Juha Holma ja Tauno Marttinen – teosten rinnalla kuullaan myös virolaisen Valter Soosalun teos. Ohjelma vie kuulijansa kansallisromanttisiin maisemiin, mm. Jukolaan, myyttiseen metsään ja elämän rajallisuuden unenomaisiin teemoihin.
Leevi Madetoja: Kymmenen virran maa (san. A. V. Koskimies)
LY:n kilpailuohjelman avaa Leevi Madetojan A. V. Koskimiehen tekstiin säveltämä Kymmenen virran maa. Tämä kilpailun kansallisen sarjan pakollinen teos etenee arvokkaassa ja juhlallisessa marssitempossa ja ilmentää syvää kotiseuturakkautta. Koskimiehen teksti on monelle tutumpi Oskar Merikannon säveltämästä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntalaulusta.
Toivo Kuula: Metsän kuninkaalle (san. Kanteletar)
Toivo Kuulan vauhdikas ja intensiivinen Metsän kuninkaalle on sävelletty Kantelettaren tekstiin, metsän jumalalle osoitettuun rukoukseen. Siinä korostuu metsästäjän ja luonnon symbioottinen suhde ja tunneside. Luonto on elävä olento ja sen voimakas hallitsija aktiivinen toimija, jonka suosiosta eräonni riippuu. Metsän kuninkaalta apua pyytävä teos edellyttää tarkkaa tekstin käsittelyä sekä hyvää dynamiikan hallintaa.
Toivo Kuulan (1883–1918) elämä päättyi traagisen varhain Suomen sisällissodan jälkimainingeissa, mutta hänen syvän melankolisen ja dramaattisen musiikkinsa vaikutus vaikutus elää yhä vahvana. Kuulan suomalaisuuden ydintä tavoittelevassa sävelkielessä kuuluu kansallisromanttisen pohjavireen ohella myös ranskalaisvaikutteinen värikkyys.
Juha Holma: Kaksi laulua kuolemasta (san. Lauri Pohjanpää)
Kaksi laulua kuolemasta on sävelletty Lauri Pohjanpään runoihin Laulaja taivaan portilla ja Musta tuonenkurki. Ensimmäinen kertoo taivaan portille saapuvasta laulajasta, jonka elämä ei ole ollut erityisen onnekas, mutta unelmiinsa laulaja toivoisi vielä voivansa palata. Musta tuonenkurki maalaa silmiin kuvan äänettömästi lentävästä mustasta linnusta, joka ei kiirehdi, vaan ehtii kuoleman tavoin sinne, minne sen on määrä ehtiä. Vaikka ilmapiiri lauluissa on synkkä, toivottomuuteen niissä ei vajota, kysehän on elämän kiertokulusta.
Juha Holma (s. 1960) on suomalainen kuoronjohtaja ja säveltäjä, joka on tunnettu kuoroperinteen uudistajana ja eri kuoromuotojen kouluttajana, ja hänen teoksensa ovat hyvin suosittuja kuorojen ohjelmistoissa. Holman teoksissa äänenkäyttö, rytmi ja tekstin merkitys kytkeytyvät usein vahvasti toisiinsa, ja lopputulos vaatii laulajilta tarkkaa yhteissointia ja ilmaisun rohkeutta.
Tauno Marttinen: Veljesten paluu Jukolaan (san. Aleksis Kivi)
Tauno Marttisen teos kertoo seitsemän veljeksen paluusta vanhalle kotitilalleen Jukolaan. Kyseessä on tunteikas ja riemullinen hetki yhteiskunnan ulkopuolella vietettyjen vuosien jälkeen. Marttinen tekee oikeutta vauhdikkaalle ja rytmikäälle tekstille, ja hän onkin säveltänyt Kiven teksteihin paljon sekä yksittäisiä lauluja että suurempia kokonaisuuksia, mm. oopperan Seitsemän veljestä.
Hämeenlinnan shamaaninakin tunnettu Tauno Marttinen (1912–2008) oli poikkeuksellisen tuottelias säveltäjä, jonka laaja tuotanto kattaa niin orkesteri-, näyttämö- kuin vokaalimusiikkia. Marttisen tyyliä leimaa usein draamallinen tuntu, mikä tekee hänen kuoroteoksistaan vahvasti kertovia.
Valter Soosalu: Me peame looma sillad (san. Juhan Viiding)
LY:n kilpailuohjelman päättävä teos, Valter Soosalun Me peame looma sillad (Meidän täytyy rakentaa siltoja) on sävelletty kesällä 2025 pidetyille Tallinnan laulujuhlille, ja se kuultiin siellä säveltäjän johdolla tuhansien mieskuorolaisten vaikuttavana esityksenä. Juhan Viidingin painava teksti muistuttaa siitä, että meidän on rakennettava siltoja toistemme välille ja täyttää elämämme minuutit hyvyydellä. Sillä hetki toimia on tänään – huomenna voi olla liian myöhäistä.
Valter Soosalu (s. 1992) on monipuolinen virolainen muusikko, säveltäjä ja kuoronjohtaja, joka on ollut näkyvä tekijä erityisesti mieskuorokentällä.
Miksi lähteä kilpailuun?
Taiteen alalla kilpaileminen on yleistä, mutta se voi herättää ristiriitaisia ajatuksia. Voiko tai pitääkö taiteessa kilpailla? Kuorolle kilpailu merkitsee ennen kaikkea yhteisten tavoitteiden asettamista ja määrätietoista työskentelyä niiden eteen. Se tarjoaa mahdollisuuden syventyä tiettyyn rajattuun ohjelmistoon tavanomaista konserttia tarkemmin. Osaamisen kasvamisen myötä myös korvat aukeavat – on enemmän aikaa kuunnella mitä kuorossa oman laulamisen ja oman stemman ulkopuolella tapahtuu. Näin voidaan saavuttaa uusia tasoja yhtenäisyydessä ja soinnissa, ja kuoro kehittyy instrumenttina. Yhteinen intentensiivinen harjoittelu lisää myös tsemppihenkeä, ja toki kuoron osaamisen mittaaminen muiden rinnalla on jännittävää. Kilpailu tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden saada palautetta ammattilaistuomaristolta.
Pääset seuraamaan kuoron matkaa kohti Leevi Madetoja -kuorokilpailua LY matkustaa -Facebookryhmässä. Siellä kuorolaiset julkaisevat matkakokemuksiaan ja valokuvia reaaliajassa.
Kevätkonsertti johdattaa kohti Oulun kilpailua
Laulun Ystävien kevätkonsertti tarjoaa yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden kuulla kilpailuohjelma kokonaisuudessaan ennen Oulun koitosta. Samalla konsertti toimii kuorolle tärkeänä valmistavana esiintymisenä ennen nousua kilpailulavalle.
Kevätkonsertti: Kymmenen virran maa
Ti 24.3.2026 klo 19.00
Ravintola Kåren, Turku
PS. Kirjoitusta muokataan kilpailujen jälkeen menneeseen aikamuotoon. Samalla kerrotaan kilpailuissa menestymisestä.