Tallinnan tanssi- laulujuhlat 2025

Jos lukija haluaa tietää miltä tuntuu laulaa n. 110 000 ihmiselle 19 000 laulajan kuorossa tai nähdä Tallinnan Laululavan rinteen taskulamppumeren lavalta käsin, kannattaa liittyä (hyvään) kuoroon. Tunnetta on mahdoton yrittää sanoin selittää. Viimeistään “Ta lendab mesipuu poole” -laulun kaikuessa Laululavan katoksen alla, karskeimmankin mieskuorolaulajan silmä kostui ja ääni värisi. (TA.)

Viron 28. laulujuhlat vuonna 2025 oli Laulun Ystävien merkittävä ja ajatuksia herättävä tapahtuma. Olimme ylpeitä päästessämme esiintymään ennakkokarsinnan jälkeen suuren laulukaaren alle parhaiden mieslaulajien joukkoon. Monelle laulunystävälle laulujuhlat oli ensimmäinen laatuaan. Tallinnassa moni on käynyt, mutta nyt Viro näytti meille ylvään isänmaallisuutensa koskettavalla tavalla. (PS.)

Matkakertomus

Kesäkuuhun 2025 mennessä hakemus oli lähetetty, videoesitykset hyväksytty, kuukausia harjoiteltu, busseja, laivoja ja hotellihuoneita varattu, listoja kerätty ja monia ohjeita annettu. Puvut pesetetty, oikeat solmiot etsitty ja tarpeelliset luvat kysytty. Mieskuoro Laulun Ystävät oli valmiina Tallinnan Tanssi- ja Laulujuhlille vahvuudella 41 laulajaa ja tiivis ryhmä seuralaisia.

Perjantaina 5.7.2025 – maa- ja merimatkan sekä ripeän hotellimajoittautumisen jälkeen – ehdimme vielä bussilla numero 5 mieskuorojen yhteisharjoituksiin Laululavalle. Tyhjänäkin lava ja yleisöalue oli ensikertalaisille vaikuttava näky. Tajusimme, että keikasta tulisi jonkin verran suurempi kuin Mikaelinkirkon joulukonsertista. Kuten läpi koko juhlien, siirtymiset ja järjestäytymiset olivat nopeita ja järjestelyt toimivat. 

Perjantain harjoitusten jälkeen veljeskuoromme ETAM (Eesti Teaduste Akadeemia Meeskoor) oli järjestänyt perinteisen illanvieton viihtyisään ravintolaan Vanhaan Kaupunkiin. “Perinteinen” tarkoittaa mieskuoropiireissä  (Saku-)olutta ja mieskuorolauluja. Kumpaakin oli riittävästi. Vanhoja ystävyyksiä uudistettiin ja uusia rakennettiin – perinteet jatkuvat.

Lauantain kiistämätön ja ylittämätön kohokohta oli paraati Vapaudenaukiolta Laululavalle. Ajoittain rankastakin sateesta huolimatta noin viiden kilometrin matkalle Tallinnan katuja pitkin oli löytynyt joka ikiselle metrille yksi tai useampi rivi kannustajia. Koko Tallinna ja lähiseutu oli joko paraatissa tai tien varressa. “Elagu Mieskuoro Laulun Ystävät!” -huutoihin vastattiin useampia kymmeniä kertoja. Enemmän maailmaa kiertäneille laulajaveljille löytyi myös henkilökohtaisia faneja tien laidalta.

LY erottui kirjavista kansallispukuryhmistä tyylikkäästi tummissa puvuissaan valkoisissa paidoissaan ja sini-mustissa Sibelius-solmioissaan. Ryhmän askel oli kepeä mutta tarkka. Marssi päättyi Laululavalle puhalinorkesterin ja kenttäkuulutusten kaikuessa ja suoraan massaruokailuun isoon messuhalliin ja sitten keikkaa odottamaan, kuka minkäkin puun alle sateensuojaan.

Lauantain avajaiskonsertti laulettiin jo lähes täydelle katsomolle sateesta huolimatta. Ohjelmassa oli Laulun Ystäville vähemmän tuttua sekakuorolaulantaa, mutta tunnelma oli iloinen ja lämpöinen. Meikäläisittäin yllättävää oli se, että laulajat vaativat useita lauluja toistettavaksi huudoin: “Kordame, kordame”. Konsertin jälkeen omatomista palautumista, nestetasapainon korjaamista ja pääkonserttiin keskittymisen aloittamista. 

Sunnuntain pääkonserttiin veljet kokoontuivat kuka mistäkin päin Tallinnaa klo 18.15 Laululavalle “rivitykseen”. Erilaisilla kokoonpanoilla konsertti oli alkanut jo klo 14 ja huipentui kuorojen yhteisesitykseen illan tummetessa ja ilta-auringon kurkistaessa pilvien raosta. 

Virolaiset ovat perimältään ja syvimmältä olemukseltaan laulukansaa. Paraatiin ja juhlille osallistui tilastojen mukaan 990 kuoroa ja orkesteria kirjaimellisesti taaperosta vaariin ja mummoon. Eivätkä läheskään kaikki edes mahtuneet mukaan. Tuntuu kuin jokainen virolainen laulaisi ainakin yhdessä kuorossa. Kuorolaululla (ja kansantansseilla) on virolaisille erityinen merkitys, jota sattaa olla ulkopuolisen jopa vähän vaikea täysin ymmärtää. Laululavalla, yhtenä tuhansista ja tuhansista laulajista, siitä voi ehkä saada vähän käsitystä. Seuraavat Laulujuhlat ovat jo vuonna 2028.

Lisää kuvia, videoita ja kokemuksia LY matkustaa -Facebookryhmässä: https://www.facebook.com/groups/lymatkustaa

LY:n Viro-ystävyydellä on vahva historiallinen perusta

Laulun Ystävillä on lähes 60-vuotinen historia ja ystävyys mieskuorolaulun kautta Viroon. Pekka Saarela taustoitti bussimatkalla historiaa, jolla on ollut vaikutusta tämän erikoisen ystävyyden syntyyn Pyynnöstä Pekka kirjoitti puheensa tallennettavaksi jälkipolville: 

“Maailmansota oli katkaissut yhteydet Viroon jo vuonna 1940. Laivaliikenne lakkasi totaalisesti. Kulttuuriset ja ystävyyssiteet Suomenlahden eteläpuolelle katkesivat. Suomessa valvontakomissio piti meitä pihdeissään. Poliittisesti syntyi Paasikivi-Kekkosen-linja, jota myöhemmin on kutsuttu suomettumiseksi. Viron kävi paljon huonommin. Neuvostoliitto valloitti maan ja teki siitä osavaltionsa (ESSR). 

Kekkonen pitää puheen viron kielellä Neuvosto-Virossa

Vasta vuonna 1964 tapahtui merkittävä tapaus. Presidentti Kekkonen vieraili Neuvosto-Virossa ja piti Tarton yliopistossa viron kielellä puheen, jossa käsiteltiin Suomen ja Viron kulttuurin yhtäläisyyksiä. Sen katsotaan vaikuttaneen laivaliikenteen avaamiseen Helsingin ja Tallinnan välillä vuonna 1965. Ensimmäinen laiva oli MS Vanemuine. MS Georg Ots aloitti reitillä 1980. Tuona vuonna olivat 19. laulujuhlat, johon SULASOL teki 500 hengen eri kuoroista kootun ryhmämatkan. Laulun Ystävistä Herkko Rautakorpi ja allekirjoittanut osallistuivat matkaan Sekakuoro Kulkusten mukana. Lavalle esiintymään oli kutsuttu Suomesta vain Oulaisten nuorisokuoro. LY ei ollut vielä tuolloin mukana.

Veljeskuoron ystävyys syntyy

Innostusta Viron veljeskansan suuntaan heräsi, kun 1963 RAM (Eesti Rahvusmeeskoor, ent. Riiklik Akadeemiline Meeskoor) johtajanaan Gustaf Ernesaks konsertoi Turussa. Kuoromme halusi lauluyhteyden Viroon ja vuonna 1966 LY vaimoineen teki sinne konserttimatkan. Kape Soini johti esitystä Estonia-salissa. Väliajalla professori Gustaf Ernesaks piti puheen. Tapahtuman jälkeen LY:n ystävyyskuoroksi valittiin Eesti Teaduste Akadeemia Meeskoor (ETAM). Sen johtajana toimi kuoron perustaja Arvo Ratassepp. Vuonna 1969 ETAM esiintyi Turun musiikkijuhlilla. Tuolloin alkoi todellinen lauluveljeys kuorojen kohdatessa vapamuotoisissa merkeissä. 1971 LY kävi Tallinnassa ja Tartossa. ETAM konsertoi Turussa 1972 ja 1979.  LY esiintyi 1981 Tallinnan Tiedeakatemian salissa ja 1983 ETAM esiintyi jälleen Turun musiikkijuhlilla. Neuvostoajan kontaktien luominen oli työläin toimin aikaansaatuja, siksi harvalukuisia. Virolaisille sitäkin tärkeämpiä olivat vähitellen syntyneet laulajien väliset henkilökohtaiset kontaktit.

Kontakteja virolaisiin merkkihenkilöihin

1985 LY pääsi levyttämään Göteborgin sinfoniaorkesterin kanssa Kullervo-sinfonian ja kaikki Sibeliuksen orkesterisäestykselliset mieskuoroteokset virolaisen Neeme Järven johdolla. Neeme Järven näimme Tallinnassa johtamassa laulujuhlien päätösnumeron. 

Vuonna 1985 LY täytti 70 vuotta. Arvo Ratassepp sävelsi juhlakonserttiimme tilausteoksen ”Metsämiehen loihtu”. Virossa oli edelleen vientikielto kaikelle taiteelle. Pauli Viljanen teki rohkean liikkeen ja salakuljetti nuotin Suomeen matkatavaroihinsa kätkettynä. Juhlakonsertissa Arvo Ratassepp kutsuttiin LY:n kunniajäseneksi. Vuonna 1988 ETM:in täyttäessä 30 vuotta LY perusti Arvo Ratassepp -muistorahaston edistämään hänen teoksiaan Suomessa. 

Laulava vallankumous ja uusi itsenäisyys

Tuona vuonna 1988 Virossa tapahtui erikoinen kansan spontaani kokoontuminen laululavalle. Sen jälkeen alettiin puhua Viron laulavasta vallankumouksesta. LY:n taiteellinen johtaja Märt Krell (1997–2004) kertoi olleensa tapahtumassa paikalla. Onko väärin sanoa, että LY on ollut omalla pienellä tavallaan ollut osa laulavaa vallankumousta?

ETAM kävi Turussa 1989. Mieskuoro Laulun Ystävät juhli 75-vuotisjuhaansa 1990. Tuolloin Veljo Tormis sävelsi tilausteoksen ”Ilmiantajan tarina” Eino Leinon runoon ”Räikkö Räähkä”. Säveltäjä itse kävi Turussa laulunystäviä harjoituttamassa vanhalla laulusalilla. Kesällä Laulun Ystävät osallistui 21. Laulujuhlille. Merkille pantiin, että laululavalla liehuivat sinimustvalget liput. Joulukuussa poikakuoro Revalia esiintyi Hirva Survon johdolla LY:n isänmaallisessa juhlassa. 1991 viro itsenäistyi uudelleen. LY esiintyi Tallinnassa.

Uusi aika helpotti suhteiden vaalimista. Moni laulaja kävi nyt laulajaveljien luona kyläilemässä turisteina eikä vain kuoron mukana. 1992 LY ja ETAM esiintyivät yhdessä Turun kaupunginorkesterin kanssa Turun kaupungin itsenäisyysjuhlissa. 1993 LY esiintyi ETAM:in 35-vuotisjuhlakonsertissa. 1999 LY esitti isänmaallisessa juhlassaan Veljo Tormiksen teoksen ”Vipusessa käynti”. Teos perustuu Kalevalan 17. runoon. Säestyksessä oli mukana kanteleita ja virolaisia kansansoittimia.

Vuonna 2004 oli LY:n 90-vuotisjuhlakonsertti, jossa esitettiin taas ”Vipusessa käynti”. Kesällä Laulun Ystävät oli valittu 24. Laulujuhlien valiomieskuorojen rivistöön. Märt Krell johti tuolloin kuoroa ja hänen Tallinnan talonsa puutarhassa vietettiin konsertin jälkeen ikimuistoinen mieskuorokaronkka. 2006 LY osallistui Tallinnan laululavalla ja Saku-hallissa 25. Nordic Male Choir Festivaaliin. Vuonna 2008 ETAM täytti 50 vuotta ja LY:n laulajista koostuva Sonores-kvartetti vei heille laulutervehdyksemme. 2009 LY:n Weterani Weljet osallistuivat 25. Laulujuhlille yleisön puolella. 2012 LY osallistui 26. Nordic-Baltic Male Choir Festivaaliin Tartossa. Mukana oli kuoroja myös muista Baltian maista. Ohjelmassa oli mieskuorolauluja kaikilla osallistuvien maiden kielillä.  

Vuonna 2018 ETAM ja ETAN (Eesti Teaduste Akadeemia Naiskoor) esiintyivät Mikaelin kirkossa. LY teki vastavierailun Tallinnaan, jossa Mustapäiden talossa järjestettiin yhteiskonsertti ja myös karonkka. Vuonna 2024 ETAM johtajinaan Andrus Siimon ja Igor Nikiforov toivat konsertoiden tervehdyksensä 110 v-juhlakaartaan viettävälle LY:lle. Kuorojen yhteinen konsertti Laulusilta – Laulusild, pidettiin Turun VPK:n talolla täydelle salille.

28. Laulujuhlat vuonna 2025 Mieskuoro Laulun Ystävät oli jälleen valittuna laulamaan mieskuorojen joukkoon mahtavan laulukaaren alle. Enimmillään laulajia yhteisnumeroissa oli 32 022 laulajaa. Tapahtumiin osallistui arviolta yli 100 000 katsojaa, yli 30 000 laulajaa ja 11 000 tanssijaa. Vain itse osallistuen voi saada käsityksen tuon tapahtuman merkityksestä. Ystävyys Viron ja Suomen välillä jatkukoon.” 

Paluumatkalla kuorolaisten ja tukijoukkojen tunnelma oli korkealla. Kokemus valtavasta massatapahtumasta ja syvällä kaikkien virolaisten rinnassa sykkivästä kansallistunnosta oli ollut sykähdyttävä. Ideoitiin seuraavaa yhteyttä virolaisiin ja mahdollisuuksia osallistua seuraaviin laulujuhliin kolmen vuoden päästä. 

Mieskuoro Laulun Ystävien Eestikontaktit ja tapahtumat. 

1963	RAM ja Gustaf Ernesaks konsertoi Turussa.	Kekkonen puhui Tartossa 1964. Laivayhteys alkoi 1965.
1966	LY:n 1. matka Neuvosto-Eestiin (ESSR), Estonia-Sali, Kape Soini johti, professori Gustaf Ernesaks puhui väliajalla.	ETAM LY:n ystävyyskuoroksiETAM:ia johti Arvo Ratassepp (hän perusti sen 1958).
1969	ETAM Turun musiikkijuhlilla.
1971	LY konsertoi Tallinnassa ja myös Tartossa.	ETAM isännöi.
1972	ETAM konsertoi Turussa.	LY isännöi.
1979	ETAM konsertoi Turussa.	LY isännöi.
1980	XIX yleislaulujuhlat, SULASOL-yhteismatka, LY ei mukana, Oulaisten nuorisokuoro ainoana kutsuttuna suomalaiskuorona.	Pekka Saarela ja Herkko Rautakorpi osallistuivat Sekakuoro Kulkusten mukana. (Laulajia 28 969.)
1981	LY:n matka ETAM:in vieraaksi, Tiedeakatemian Sali konserttipaikkana.	Vaimot mukana matkalla.
1983	ETAM Turun musiikkijuhlilla.	LY isännöi.
1985	LY levytti Kullervon ja muut Sibeliuksen orkesteri-/mieskuoroteokset eestiläisen kapellimestari Neeme Järven johdollaArvo Ratassepp sävelsi 70-v. juhlakonserttiin tilausteoksen ”Metsämiehen loihtu”.  Pauli Viljanen salakuljetti nuotin Suomeen, koska sävelteoksia koski vientikielto.	XX Laulujuhlat, LY ei mukana, Saarelat turisteina lauluveljen vieraana. (Laulajia 26 437.) Ratassepp kutsuttiin LY:n kunniajäseneksi.
1988	ETAM täytti 30 vuotta, LY perusti Arvo Ratassepp -muistorahaston edistämään hänen teoksiaan Suomessa!	Kansan spontaani kokoontuminen Laululavalle, ”Laulava vallankumous”. Märt Krell oli paikan päällä.
1989	ETAM Turussa.	LY isännöi
1990	LY 75 v-juhlakonsertissa Veljo Tormiksen tilausteos ”Ilmiantajan tarina”. Tormis vieraili ja harjoitutti itse LY:tä Turussa sävelteostaan.Poikakuoro Revalia, johtajana Hirva Survo esiintyivät LY:n Isänmaallisessa juhlassaXXI Laulujuhlat, LY oli mukana.	Sävelletty Eino Leinon ”Räikkö Räähkä” -runoon. Sinimustvalgeat liput liehuivat. (Laulajia 28 922.)
1991	EESTI ITSENÄISTYY UUDELLEENLY esiintyy Tallinnassa.	Rupla edelleen valuuttana.
1992	ETAM ja LY esiintyivät Turun kaupungin itsenäisyysjuhlissa Turun kaupunginorkesterin kanssa.	Ohjelmassa Sibeliuksen Finlandia ja Tulen Synty. Eestin kruunu 1992–2010.
1993	LY esiintyi ETAM:in 35-vuotisjuhlakonsertissa.
1998	LY käy onnittelemassa ETAM:ia 40 vuotta.
1999	LY esitti Isänmaallisessa juhlassa Veljo Tormiksen ”Vipusessa käynti”.	Teksti Kalevalan 17. runo. Teoksessa mukana kanteleita ja kansansoittimia.
2002	Harjoitusleiri Jänedassa Eestissä. Käynti Arvo Rattasseppin haudalla.	Säveltäjä Urmas Sisask isännöi.
2004	LY XXIV Laulujuhlilla valittuna valiomies-kuorojen rivistöön. Karonkka Märt Krellin Tallinnan asunnon pihalla.LY 90 v-juhlakonsertti, Veljo Tormis vieraana. LY hoiti tallinnalaisen poikakuoron ja Hirvo Survan majoituksen ja ruokailun Turussa.	Eesti meestele, Eesti muld ja Eesti süda, Mind kutsutti pulma, Meremehe laul, Lorilaul, Emakeel, Finlandia + yht.laulut. (Esiintyjiä 22 759.) Tormiksen ”Vipusessa käynti”.
2005	LY esiintyi Tallinnassa.
2006	LY osallistui 25. Nordic Male Choir Festivaliin Tallinnassa, Laululava ja Saku Suurhalli.	Yhteiskokoontuminen ETAM:n kanssa ohjelman ohessa.
2008	Käytiin onnittelemassa 50-v. ETAM:ia.	Sonores esiintyi juhlakonsertissa Estoniassa.
2009	LY XXV Laulujuhlilla .	LY:n Weterani Weljien matka laulujuhlille yleisön puolelle. (Esiintyjiä 26 430.)
2012	LY osallistui 26. Nordic-Baltic Male Choir Festivaliin Tartossa, kuoroja myös muista Baltian maista.	(N. 4 000 laulajaa.) Historilallinen tieto: Eestin laulujuhlat alkoivat Tartosta 1869. (Juhlat 1.–5.)
2014	XXVI Laulujuhlat	LY ei mukana. (Laulajia 33 025.)
2018	ETAM ja ETAN konsertti Mikaelin kirkossa. LY:n onnittelumatka ETAM:n vieraaksi. Käynti Arvo Rattassepin haudalla. LY mukana Urmas Sisaskin säveltämän DOM-oratorion esityksessä Turussa.	Konsertti ja karonkka Mustapäiden talossa. DOM-oratorio kertoo Turun tuomiokirkosta. (Mukana useita kuoroja.)
2019	XXVII Laulujuhlat.	LY ei mukana.
2024	ETAM toi laulutervehdyksensä 110-vuotisjuhlakaartaan viettävälle LY:lle.	Yhteiskonsertti Laulusilta – Laulusild Turun VPK-talolla, johtajat Andrus Siimon, Igor Nikiforov ja Nikke Isomöttönen.
2025	JATKOIMME YSTÄVYYSPERINTEITÄ TALLINNASSA! XXVIII Laulujuhlilla. LY esiintyi valittuna mieskuorojen rivistössä.	Munamäel, Laulja, Me peame looma sillad, Koit, Mis need ohjad meida hoidvad, Mu isamaa, mu õn ja rööm, Tuljak, Allikas, Sao led ainus, Ta lendab mesipuu poole, Mu isamaa on minu arm. (Laulajia 32 022.)

Elokuussa 2025

Matkakuvaus: Timo Ahonen (varapuheenjohtaja, laulujuhlien 2025 matkanjohtaja)
Historiankirjoitus ja taulukko: Pekka Saarela (emerituspuheejohtaja ja kunnialaulaja)
Toimittanut: Reima Orvasto (kuoron sihteeri ja mediavastaava)