Historiallinen katsaus vuosijuhlien menneisyyteen ja nykyaikaan *)

Vuosijuhlasta säädettiin yhdistyksen ensimmäisissä säännöissä

Kun tarkastelemme pitkällä aikavälillä Mieskuoro Laulun Ystävien toimintaa, on todettava, että kuoro on kohtuullisen vanha, käytetäänpä mittapuuna mitä yksikköä tahansa. No, kilot käy, mutta metri on vähän huono. Vuosissa mitattuna kuoro on mieskuorona Suomen vanhimpia. Kuoro syntyi kanttori Wahlroosin ansiosta vuonna 1914. Alkuunsa toimittiin laulavana yhteisönä ilman virallista rekisteröintiä ja sääntöjä. Sellaiset saatiin aikaan, rekisteröinti 13.1.1924 ja säännöt syntyivät myös. Ensimmäisessä sääntökokoelmassaan kuoro on määritellyt tarkan ajan kuoron vuosijuhlalle. Sääntöjen 28 § kertoo: “Vuosijuhlansa viettää lauluseura 21. helmikuuta.“ Ensimmäisiltä vuosilta ei ole kuoron toimintakertomuksia, mutta onneksi on historiankirjoja, joista asioita voi tarkastella.

Kuoron ensimmäisessä julkaisussa “Laulunystävien toiminnasta 1914–1949” (sivulla 21) kerrotaan, että 20.2.1916 kuoro järjesti ensimmäisen vuosijuhlansa. 30.1.1917 pidetyn kokouksen jälkeen on voitu seurata kuoron toimintaa kirjallisten todistuskappaleiden perusteella. 9.2.1917 pidetyssä kokouksessa valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, varalaulunjohtaja, sihteeri eli kirjuri, kassanhoitaja, musiikkilautakunta ja klubimestari.

Samassa kokouksessa päätettiin pitää vuosijuhla 18.3.1917 kaupungintalon juhlasalissa. Seuraava varma merkintä vuosijuhlasta on vuosikertomuksessa vuodelta 1926 – johtuu varmaan siitä, ettei vuosien 1918–1925 vuosikertomuksia ole löydetty tai niitä ei ole tehtykään. Kuoro eli tiettyä käymiskautta taiteellisten johtajien ja puheenjohtajien vaihdoista johtuen. LY toimi kuitenkin konsertoiden ja toimintaansa kehittäen.

Laulun Ystävien ensimmäisestä historiikista löytyy kuvat varhaisista vuosijuhlailmoituksista.

Vuosikokouksessa 16.2.1920 kuoro oli antanut johtokunnan tehtäväksi tarkistaa yhdistyksen säännöt ja tehdä niihin yhdistyslain mukaiset muutokset. Kuoro rekisteröitiin vasta vuonna 1924. Sääntöjen mukaisesti vuosijuhlien pito vakiintui LY:n toimintaan. 13.2.1926 pidettiin vuosijuhla Palokunnan talon peilisalissa. Tästä vuosijuhlasta kannattaisi ottaa oppia. Kuoro sai rahalahjoituksena eräiltä turkulaisilta 10 000 markkaa ja sitä rahamäärää täydennettiin myöhemmin 3 000 markalla. Olivatko turkulaiset silloin rikkaampia vai ymmärsivätkö he paremmin hyvän kulttuurin päälle? Sitten tulee n. kymmenen vuoden aikajakso, jolloin vuosijuhlaa ei ole merkitty toimintakertomuksiin. Meniköhän rahat ja into tuohon ensimmäiseen vuosijuhlaan. Vai onko sihteerit unohtaneet koko asian. 

Toimintakertomuksissa kyllä mainitaan, että kuoro piti totuttuun tapaan päiväkarkelonsa palokunnan talolla. Oliko kyseessä vuosijuhla, siitä ei ole varmaa tietoa. Kuoro oli siis aktiivinen kaikin tavoin. Järjestettiin naamiaisia, tanssiaisia ja muuta mukavaa, kuten jäsenten keskeisiä iltsuja. Vuodelta 1929 on mainittava, että kuoron ensimmäinen jäsenlehti Ripuli ilmestyi joulukuun 5. päivänä. Kuoro on selvästi ollutkin viihteellä, koska vuoden 1934 toimintakertomuksessa on maininta, että 3.2.1934 Suomalaisella Pohjalla järjestettiin illanvietto miehineen ja naisineen. Ja ilta oli kuulemma onnistunut. Samansuuntaiset maininnat värittävät toimintaa seuraavinakin vuosina.

Mikäli kirjoituksiin on uskomista, juhlat eivät aina olleet helmikuussa sääntöjen mukaisena päivänä, vaan jopa joulukuussa vuonna 1937, jolloin juhlittiin, palkittiin laulajia ja oltiin yhdessä. Puuroa syötiin vuonna 1939 ja sitten tulivat ajat, jolloin Suomi taisteli olemassaolostaan ansiokkaasti. Silloinkin juhlittiin, mutta säästöliekillä.

Vuoden 1943 – sinänsä tärkeä vuosi monessakin suhteessa**) – on mielenkiintoinen kuoron toiminnassa. Päätettiin, että harjoitusten lomassa järjestetään aiemmin aloitettu jäsenillanviettotoiminta joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina, ellei mitään vakavampaa estettä ilmene. Muuten, tänä mainittuna vuonna kuoro siirtyi kahteen harjoituskertaan viikossa.

Vuodet vierivät, miehet vanhenivat! Mutta uuttakin verestä voimaa kuoroon saatiin. Illanviettoja pidettiin erilaisissa muodoissa – osa niistä oli vuosijuhlaa vastaavia. Vuona 1952 maaliskuussa 31. päivänä pidettiin ”sitsi-ilta” Suomalaisella Pohjalla. Ja veljesillat jatkuivat vilkkaina.

Aikakausi 1956–1965

Aikakirjoissa on tultu vuoteen 1956. Tällöin todistettavasti vuosijuhla pidettiin 21.2. Suomalaisella Pohjalla, jossa puhein, kvartettilauluin, sooloesityksin ja karkeloiden vietettiin iltaa aamutunneille saakka.
Toimintakertomuksessa mainitaan korostaen, että tavanomaiseksi muodostunut sääntömääräinen vuosijuhla pidetään, mutta toivotaan suurempaa kannatusta. Vuoden 1957 vuosijuhlassa paljastettiin Aarne Hongan muotokuva 21.2. Ja seuraavana vuonna 21.2.1958 paljastettiin Heikki Kaaren muotokuva. Näin vuosikymmenet kuluivat laulaen ja juhlien. 1960-luvun toimintakertomuksiin vuosijuhla on tullut pysyvästi kirjattuina. 21.2.1960 vietettiin vuosijuhla Suomalaisella Pohjalla. Paikalla oli täysi sali. Suora lainaus toimintakertomuksesta: ”Johtuikohan se siitä, että kuoro tarjosi illallisen naisille. Ohjelmasta mainittakoon, että jäsenlehti Ripuli ilmestyi uudelleen.

Illan aikana oli sooloesiintymisiä, kvartettilaulua ja ilta oli onnistunut. Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että kuoro hankki yhtenäisen esiintymisasun nro 2. Samoin kuoron uuden tunnusmarssin hanke oli loppusuoralla. Vuoden 1962 juhla pidettiin Suomalaisella Pohjalla 17.2. merkittävin asioin. Puheenjohtaja korosti vuosijuhlan merkitystä, naisten osuus vahvistui ja muutenkin porskuteltiin komeasti. Lyyli Kouvo ilmoitti Naisten Kerhon 100 000 mk:n lahjoituksen. Vuosijuhlat seurasivat toisiansa vuoden välein.

Oli hyviä ja heikompia vuosia. Mm. vuonna 1965 influenssaepidemia verotti osanottajia. Vuoden 1966 vuosijuhlasta on perusteellinen selvitys Leo Tavion kirjoittamana.  20.2.1969 vuosijuhla oli samalla kuoron 55-vuotisjuhla, jolloin Allan Saaresta tuli kuoron kunniajäsen.

Vuosijuhlat Suomalaisella Pohjalla tiettävästi vuonna 1958.

1970-luku

Tämä vuosikymmen aloitettiin vuosijuhlien osalta Hamburger Börsissä 27.2. On todettava, että vuosijuhlista on tehty aivan omat muistiinpanot, jotka ovat LY:n arkiston kätköissä. Vuodelta 1972 on mainittava, että sen vuosijuhlan järjesti 2. basso todella onnistuneesti Suomalaisella Pohjalla. Ja ei vuotta ilman vuosijuhlaa. Tietysti jokainen vuosijuhla oli aina toistaan parempi, jos on uskominen juhlien järjestäjiin.

1975 oli juhlavuosi, jolloin Turun Linnassa vietettiin 22.2. kuoron 60-vuotisjuhlia ja samalla kuoron vuosijuhlaa. Mielenkiintoinen kokemus osui vuoteen 1976, jolloin ravintolalakon takia vuosijuhla jouduttiin improvisoimaan harjoitushuoneeseen. Mutta mukavaa oli. Eikä sovi vähätellä vuoden 1977 Marina Palacessa pidettyä juhlaa, jolloin Naisten Kerho lahjoitti kuorolle Israelin matkaa varten 15 000 mk. Lisäksi Antti Jääskeläisen ”klapikaupan” kautta saatiin 1 800 markkaa. Ja jatkoa seurasi seuraavana vuonna 11.2. pidetyssä juhlassa. Rahaa tuli eri lahjoittajilta 6 500 mk mm. muotokuvia varten. 1. tenori järjesti vuoden 1979 onnistuneet juhlat, jolloin juhlittiin kuoron 65-vuotistaivalta. Useat kvartetit lauloivat, ylistettiin naisia ja eikä suotta. Rahaa kuoron tilille tuli 10 000 mk.

1980-luku

  • Helmikuussa 1980 2. basson järjestämät juhlat.
  • Seuraavana vuonna 1981 ykköstenori järjesti hyvähenkiset juhlat uusituissa tiloissa. Paikalla oli 120 henkilöä.
  • 1982 juhlittiin 2. tenorin johdolla laulaen ja soittaen. Osallistujia oli vain liian vähän.
  • Vuonna 1983 ykköstenori järjesti laululeirin LY:llä.
  • Vuonna 1984 illan teemana oli ”Omena” kakkosbassojen toimesta.
  • Vuosi 1985 meni kuorolta 70-vuotisjuhlien ja erilaisten suurprojektien merkeissä.
  • 1. basson järjestämässä vuosijuhlassa vuonna 1986 teemana oli Meri ja merenkulku.
  • Sandels ja hänen ystävänsä juhlivat 2. tenorin toimesta vuonna 1987.
  • Seuraavana vuonna 1. tenoreiden Aslak Smaukka (alias Harry Nurmi) järjesti lappiaiheista ohjelmaa savikuppeineen.
  • 11.2.1989 kakkosbassot toivat julki TV:stä tutun Napakympin ja matkailun.
2. bassojen ohjelmanumeroa vuodelta 1984.
1. tenorien lapin teemaa vuonna 1988.
Vuonna 1989 esiintuymässä olivat kakkosbassojen “rouvat”.

1990-luku

  • 1990 1. basso teemana Savonlinnan Oopperajuhlat.
  • 1991 kuoron 75-vuotijuhlallisuudet.
  • 1992 vuosijuhla 8.2. – ohjelman kera.
  • Varmaan myös vuonna  1993 juhlat pidettiin – mene ja tiedä. Vai osuiko juhlat Oopperan helmien kanssa samaan ajankohtaan?
  • 1994 Kuoro keskittyi 80-vuotisjuhlakaareen – käytiin helmikuussa Pariisissa.
  • 1995 Edelliseen liittyen juhlakonsertti 11.2. konserttisalissa ja juhlakokous salilla.
  • 1996 (10.2.) kakkosbasso järjesti vuosijuhlan teemalla Ystävyys. Laulettiin iltaa varten monistetuista vihkosista, syötiin ja ja juotiin.  Pidettiin arpajaiset.  Muisteltiin Suomen liittymistä EU:hun.
  • 8.2.1997 järjestäjänä 1 basso, pistettiin sumopainiksi.
  • Jostain syystä ei ole muistikuvaa vuoden 1998 vuosijuhlasta. Historiikista lausahdus: “Kuoro ei ollut toimeton, vaan hoiti perinnetapahtumat tyylikkäästi.”
  • Vuonna 1999 kokeiltiin uutta. Juhla järjestettiin Hansassa ravintola Gardenissa. Pekka Saarela ja Märt Krell vastasivat ohjelmasta. Laulamalla mm. Pekan suomentamia Raimond Valgrenin lauluja ja yhdessä juhlaväen kanssa Saarenmaan valssin.
Vuonna 1990 2. bassot olivat matkalla Savonlinnaan.
1. bassot kisailivat sumopainissa vuonna 1997.

Uusi vuosituhat eli 2000

  • Helmikuussa 12.2. vuonna 2000 vuosijuhlan järjestäjänä toimi 2. basso aiheena Millenium-juhlakantaatti (videoitu). Ohjelmassa syvennyttiin Suomen syntyyn, presidentteihin ja Laulun Ystävien elämään.
  • 10.2.2001 järjestäjänä 1. basso.
  • 2002 vuosijuhla järjestettiin. Ainoa merkintä juhlista on, että juhla oli 81 € tappiollinen.
  • 8.2.2003 vuosijuhlan järjesti ykköstenori teemalla Loreley ja oravanäytelmä.
  • 14.2.2004 kakkosbasson järjestämänä teemalla ”Kuoron pukeutuminen kautta aikain.”
  • 11.2.2005 ykkösbasson järjestämä vuosijuhla.
  • 11.2.2006 kakkostenorin ratkiriemukas vuosijuhla. 
  • Vuonna 2007, helmikuun 11. päivänä vuosijuhlaan saapui Agicola joukkoineen julistamaan Suomen kieltä. Teemana oli Kalendarium. Opettavainen ilta.
  • Koska edellisvuonna oli käyty kilpailemassa Walesissa ja laulettu “Tyger, tygeriä”, oli se helppo valita teemaksi. Näin siis  9.2.2008  2. basson järjestämänä (videoitu).
  • 2009 1. bassot olivat hienosti pukeutuneena valkoiseen smokkitakkiin. Ohjelma oli kuldurellia täynnä.
  • 2010 kakkostenorin järjestämänä. Nähtiin ja koettiin monta mielenkiintoista seikkaa Hannu Merikallion esittämänä ja paljon muutakin – totta kai syötiin ja juotiin.
  • 3.3.2011 vuosijuhla 1. tenorin järjestämänä. Teemana oli Putous yhdistettynä Muppet Show:hon. Paikalla oli Konsta ja hänen kaverinsa. Lopuksi saunottiin laulaen. Hauskaa oli. Kyllä ykköstenori osaa!
  • Vuonna 2012 kuorossa oli pulaa laulajista.  Vuosijuhlailta oli sovittu uusien laulajien testaamiseen 2.basson valitsemalla  teemalla ”Totinen paikka”. Perusteellinen lääkärintarkastus. Tutustuttiin vuosijuhlien historiaan.
  • Vuonna 2013 vuosijuhlan järjesti 1. basso. Lavalla oli maailmankuuluja taiteilijoita, mm. Elvis. Teemana oli Nuorten sävelradio.
  • Vuonna 2014 vuosijuhlan järjesti 2. tenori. Muisteltiin, miten LY sai alkunsa. Paikalla olivat sen ajan merkkihenkilöt Wallusta alkaen, perustettiin kuoro nimeltä Laulun Ystävät.. Kvartetti lauloi, kansa kuunteli ja Hyvän Ystävän Malja vaihtoi omistajaa.
  • Vuonna 2015 juhlittiin satavuotista taivalta konserttisalissa ja Turun linnassa.
  • 13.2.2016 vuosijuhla järjestäjänä 1. tenori ja teemana Kullervo. Juhla oli yksi LY:n historian parhaista. Kuorolaisille ja tukijoukoille selvisi illan aikana, miten rakas teos on Kalevala ja miten Kullervolle kävi – syntyi ja kuoli.  Vuoden 2016 iltaan osui myös kuoron uuden laulusalin 25-vuotisjuhlallisuudet. Illan aikana saatiin kuulla ja nähdä, mikä merkitys on yhteisillä ponnistuksilla. Meillä on toinen hieno oma koti. Siitä kiitos näissä talkoissa mukana olleille naisille ja miehille.
2. bassot järjestivät milleniumin ja LY:n 85-vuotisjuhlien kunniaksi juhlakantaatin vuonna 2000.
Kuoron pukukavalkadia vuosijuhlassa 2004. Järjestäjänä kakkosbasso. 
1. tenorien vieraana vieraili mm. Agricola vuonna 2007.
2.b fiilisteli Walesin kisamatkaa vuonna 2008.
1. bassot smokeissansa vuonna 2009.
Hauskanpitoa 2. tenorien järjestämänä vuonna 2010.
Ykköstenorien järjestämä saunakohtaus vuosijuhlassa 2011.
Vuonna 2011 oli esillä myös The Muppet Show.
Vuonna 20112 vuosijuhlassa “uudet laulajat” joutuivat asiantuntevien lääkärien tarkastukseen 2. bassojen toimesta.
Vuonna 2013 juhlassa esiinnyttiin Entisten nuorten sävellahjassa 1. bassojen voimin. Mukana monia kuuluisuuksia, mm. Elvis.
2014 havainnollistettin LY:n historiaa 2. tenorien toimesta.
2015 oli erityinen vuosi, kun vietettiin 100-vuotisjuhlia. Juhlakokouksessa ojennettiin Ystävän malja Markku Paalaselle.
2016 vuosijuhlan teemana oli Kullervo. 1. tenorit järjestämisvastuussa.

Vuodet 2017–2021

  • 10.2.2017 kakkosbasso syventyi Suomen historiaan käsittelemällä vuoden 2017 tapahtumia Suomessa, maailmalla yleensä ja LY:ssä koulumuotoisesti. Kaikki pääsivät luokalta odottamaan vuotta 2018.
  • 10.2.2018 ykkösbasson laulajaveljet antoivat Sonores-kvartetille mahdollisuuden pitää 30-vuotisjuhlakonsertin. Siitä heille kiitos. Totta kai illan aikana syömisen, juomisen ja palkitsemisten lisäksi ykkösbassolaiset esittivät omaa ohjelmaansa.
  • 16.2.2019 kakkostenorit keskittyivät pienryhmälaulantaan. Illan aikana saatiinkin kuulla, miten lauletaan oikein pienissä porukoissa.
  • 29.2.2020 vuosijuhlassa ykköstenorit haalivat kuoroon uusia jäseniä ja monta laulutaitoista miestä kuoroon saatiinkin. Tällä samalla teemalla vuonna 2012 kakkosbassolaiset olivat olleet  haalimassa laulajia, mutta pyrkijöistä osa oli vielä vaippaiässä tai muuten epäkelpoja LY:n rivistöön.
2017 2. bassojen historiateeman ohella pistettiin jopa tanssiksi.
Vuosi 2018 oli erityinen vuosi Sonores-kvartetille. Juhani Kortekangas, Herkko Rautakorpi, Leonard “Lennu” LIndberg ja Hannu Merikallio esiintyivät ja muistelivat 30-vuotista taivaltaan vuosijuhlassa.
2019 laulannan ohella 2. tenorit olivat järjestäneet myös instrumentaaliesityksiä.
“Musiikkilautakunta” hyväksymässä uusia laulajia vuoden 2020 sananmukaisesti “merkillisessä” vuosijuhlassa.  Ykköstenorien ohjelmavastuu.

Koronan kirous

Korona, tuo pahamainenen riesa – se tuli seuraksemme. Lisäksi kuorossamme tapahtui  vuoden 2020 aikana merkittäviä muutoksia. Pitkäaikainen pidetty taiteellinen johtajamme Juha Järvinen jätti kuoron hyviin käsiin. Juhalle lämmin kiitos!

Alkanut laulukausi lauletaan NikkeIsomöttösen tahdittamana. LY:n liekki ei ole sammunut ja varmaan jokainen laulaja haluaa näyttää parasta osaamistaan uudelle johtajalle. Mutta ei siinä kaikki. Vuosia kuorossa laulanut ja hallinnosta vastannut Markku Ruokoniemi jätti tehtävät kakkosbassolaisen Jukka Laiterän hoidettavaksi. Markulle kuuluu tietysti lämmin kiitos monista yhteisistä vuosista. 

Totta kai Kiurut lentelevät vuoden aikana totuttuun tapaansa ”haudalta haudalle” Aaltosen Eskon ja Saarelan Pekan johdolla. Eikä sovi unohtaa Raudasen Kristiinaa, joka tsemppaa vanhempaa laulajajoukkoa energisin ottein. Ja Salmisen Pekka huolehtii, etteivät pienryhmät häviä olemattomiin. Hän on muuten kakkosbassojen taiteellinen johtaja, varsinkin vuosijuhlassa. 

Tullaan vuoteen 2021 eli koronavuosi kakkoseen. Miten käy vuosijuhlalle? Järjestelyvastuussa oli kakkosbasso. Ehdotuksia ja epävirallisia suunnitelmia on tehty. Varmaa on, ettei vuosijuhlaa voida järjestää helmi-maaliskuussa, ehkei koko keväänä. Mutta teemaksi on ajateltu viime vuonna väliin jäänyt kunniapuheenjohtaja Hannu Merikallion muisteluiltaa, johon voidaan kytkeä muitakin muisteloja yhdessäolon merkeissä. Ei toteutunut.

Elettiin vuotta 2022, tarkemmin 5.12. Ilmassa oli isänmaallisuutta. LY:n sali täyttyi  puheensorinasta. On kauan odotettu vuosijuhla kakkosbassojen järjestämänä. Teemaksi oli valittu ajankohtainen riesa, korona. Kakkosbassolaiset monin eri tavoin osoittivat, että suojavälineet taltuttavat koronan. Laulettiin manausta koronalle. Jaettiin huomionosoituksia ja oli muutenkin hauskaa. Kaksi vuotta tätä odotettiin. Hyvillä mielin annettiin viestikapula ykkösbassolle, jonka ensimmäinen yritys vuonna 2023 meni ”karille” ja sen tilalle suunniteltu kesäretkikin jouduttiin peruuttamaan väen vähyyden vuoksi. .

Kukaan ei vielä kutsuja lähetettäessä osannut aavistaa, mitä oli odotettavissa seuraavien vuosien aikana koronapandemian pysäyttäessä koko maailman.
Koronavitsaukselle naurettiin vuonna 2022 2 bassojen toimesta, kun pahin oli vihdoin ohi.

@Herkko Rautakorpi
2. basso

*) Artikkeli on päivittyvä.
**) Herkko on syntynyt vuonna 1943 (toim. huom.).