Kotiseurakunnassani järjestettiin 2023 Runebergin päivänä virsi-ilta, jossa laulettiin ”Runebergin virsiä”. Kirjoitin tuon lainausmerkkeihin ja nyt selitän miksi. Yhdenkään virren kohdalla ei mainittu virren suomalaisen tekstin tekijää. Johan Ludvig Runeberg kirjoitti kaikki nuo virret ruotsin kielellä. Tunsin tuon laiminlyönnin joskus koskeneen myös minua ja tekemiäni laulujen suomennoksia. Monia vuosia Mieskuoro Laulun Ystävien laulajana on tuonut minulle myös laulujen suomennustehtäviä. En ole löytänyt historiikkiemme sivuilla työtäni mitenkään huomioituna. Konserttien ohjelmaesitteissä asia nykyään muistetaan. 

Intouduin kaivamaan nuottikasaani. Tässä luettelo mm. LY:n käyttöön tekemistäni suomennoksista. Tarkennan vielä termejä. Käännös on alkuperäisen tekstin kääntämistä välittämättä sen säveleen istumisesta. Suomentamisessa käännetty teksti sovitetaan sävelkuvan rytmiin. Suomalaiset sanat ovat säveleen sopivat uudet, aiemmista eroavat sanat. 

1. Eniten lienee käytetty laulua Joululaulu (= Pilvet valkeen heittää), Jõululaul, sävellys Roman Toi, sanat viroksi Paul Härm. Laulussa oli vain yksi säkeistö, jossa ei esiintynyt sanaa ”joulu”. Siperiassa ollessaan eivät virolaiset voineet laulaa kuin talvesta ja lumesta. Ensimmäisen säkeistön suomennos on tekemäni. Lisäksi tein kaksi jouluista säkeistöä tuohon lauluun. 
2. Kaipaus (suomennos) on sekin Virosta. Igatsus, säveltänyt Eduard Tubin, sanat Ernst Enno. 
3. Mul sanoja oli kolme, suomennos. Kolm mul oli kaunist sõna, sävellys Veljo Tormis (mieskuorolle ja soolohuilistille), sanat Paul-Erik Rummo (kansanedustaja ja ruonoilija). 
4. Sävelten säkeitä (sekakuorolle, Märt Krellin häihin). Stanzas For Music=Muusikale, sävellys Gustav Ernesaks, sanat Lordi G.G.Byron. 
5. Laulun Ystävän Juomalaulu, sävellys Giovanni Gastoldi (1566–1622), suomalaiset sanat PS. 
6. Kultainen Silta, suomennos. Goldene Brücken, sävel Johannes Brahms, saks.sanat Emanuel Geibel. 
7. Seppä Taivainen, suomennos. Islantilaiset sanat ”Heyr himna smiður” Kolbeinn Tumason (1173–1208), Sävel: Þorkell Sigurbjörnsson (1938–2013). LY lauloi laulua islanniksi pohjoismaisilla mieskuoropäivillä 2016. 
8. Virolaisten lauluista monet syntyivät Märt Krellin innoittamia. Kontaktit Viroon ja ystävyyskuoro TAM:iin saivat aikaan innostukseni Raimond Valgren lauluihin. Julkaisin 2013 omakustanteen ”Satuja Sävelissä”, yhdeksäntoista suomentamaani Valgren laulua. Tuolloin oli Valgrenin 100-vuotissyntymävuosi.
9. LY:n joululevyn tuottaja Ari Hynynen tilasi minulta neljä sanoitusta nuorisokuorolle. Ne julkaistiin nuottivihkona Arin sävelin vuonna 1994. 
10. Vuosia sitten laulaessani Sekakuoro Kulkusissa suomensin kaksi romanialaista laulua. Niiden nuotit sain Itävallassa laulukilpailujen aikana. Nuotteja en enää löydä. Homma oli aikanaan vaikea sanakirjaan tukeutuen. Ei ollut vielä Google-kääntäjää. 
11. Enin osa laulutuotannostani on – arvaatko – partiolauluja. Ei niistä enempää. Tiedät kuitenkin laulun ”Metrin pitkä makaroni”. Sehän on julkaistu useissa nuottikokoelmissa. 
12. Viimeisin ”hitti” mies+kitara-keikoilla on ollut ”Funikulaari”. Sen sävel Funiculi-Funicula on kotoisin Italiasta, Luigi Denzalta. Se tehtiin 1880, kun Vesuviuksen rinteelle rakennettiin ensimmäinen rinnehissi. Turun uusi nähtävyys ja median lemmikki sai minut kirjoittamaan omat turkulaiset sanat lauluun. Keikkoja on tullut lisää Funikulaarin ansiosta. 

Tässä sanat maisteltavaksesi: 

Funikulaari

Niin monta hauskaa Turku meille tarjoaa, tuu katsomaan, tuu katsomaan
Uus laite meitä ylös kuljettaa, tuu kokemaan, tuu kokemaan
Se jännitystä meille myöskin, tuottaa toisinaan, toisinaan
Kun tekniikkaansa ei voi aina luottaa, nappulaa kun painetaan.

Painan painan, miksi ei se tuu. Ootan että ovi avautuu.
Funikuli funikula, funikuli Funikulaaari.
Taaskin petyin. Soitan: “Huoltomies jo tänne tuu!” 

Taas tahdon ylös kohti Kakolaa. Taas yritän, taas yritän.
Nyt onni uusi mua vihdoin kohtaa. Näin avaan tään, tuon veräjän.
Ja kohti korkeutta heti nousee. Nyt hymyilen ja ihailen.
Tuo maisema kun kaunis eteen aukee, Alas Aurajoelle. 

Tulkaa tänne uutta kokemaan, Ilmaiseksi Turku tarjoaa.
Funikuli funikula, funikuli Funikulaarin,
kyydin meille kaikille. Kyl tää on mukavaa!  

(Sanat: © Pekka M. Saarela, 2022)

Turussa 3.3.2023 

@Pekka Saarela