Kun tein viimeisintä LY:stä tehtyä juhlajulkaisua, pohdin tietysti, mitä kaikkea Laulun Ystävät on tehnyt sadan vuoden aikana. Jossakin vaiheessa halusin tarkastella, mitä kuoro on tehnyt tai tekee yhden vuoden aikana. Otin käyttöön sanaa VUOSIKELLO.  Sana on määrittely vuoden 1988 Nykysuomen sanakirjassa: Yhdellä vetämällä vuoden käyvä kello. Myöhemmin sanaa on ruvettu käyttämään kuvaamaan yhteisöissä vuosittain toistuvaa toimintaa.

Kun kelloon yhdistetään tuntien paikalle vuoden kuukaudet, saadaan aikaan vuoden mittainen toimintakausi. Näin myös Laulun Ystävissä. Olen tervehtinyt kuorolaisia joulukalenterilla, jossa on kuva/kuukausi.  VUOSIKELLO on kuvattuna juhlajulkaisun Laulu on uskoa aurinkoon viimeisellä aukeamalla.

Kuka tai ketkä pitävät huolta kellosta?

Kyseessä ei ole patterilla käyvä kello, vaan kello, joka vaatii säännöllistä vetämistä. Yli sadan vuoden aikana vetäjät ovat vaihtuneet ja kello on käynyt, joskus hiukan jätättäen, joskus edistäen. Vetovastuussa ovat olleet tietysti kuoron hallituksessa olevat, ennen kaikkea puheenjohtajat sekä taiteelliset johtajat. Mutta ei sovi unohtaa aktiivisia rivilaulajia, jotka ovat toiminnallaan osoittaneet, että laulamisen lisäksi tarvitaan paljon muutakin. Esimerkkeinä ovat vuoden eri aikoina tapahtuva toiminta, olipa kyseessä Weterani Weljet, jumppa, ”Kiurut”, pelaavat Hermannit, ulkomaan matkat tai monet pienryhmäkeikat. Näin kello käy ja pysyy ajassaan.

Perinne vai perintö

Reilun sadan vuoden ajalta kelloon on tullut erilaisia pysyviä tai lähes pysyviä tapahtumia. Osaa niistä voidaan hyvällä syyllä kutsua perinnetapahtumiksi, traditioiksi. Niistä vanhimmat ovat kestäneet noin sata vuotta. Uusia pysyviä tapahtumia on tullut mukaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Luenkin perinnetapahtumiksi sellaiset, jotka ovat kestäneet LY:n toiminnassa kymmeniä vuosia. Nykysuomen sanakirjasta löytyy sana perinne, joka määritellään seuraavasti: Peritty tapa t. -tieto, perimä-, perinnäis,- perintäapa t. -tieto, traditio

Vuosikello

Kello on vedetty ja käynti alkaa tammikuun ensimmäisen päivän ensimmäisellä minuutilla.

Tammikuu

Kuoro on toimintasuunnitelmassaan määritellyt, mitä vuoden aikana tapahtuu. Tammikuu on valmistautumista tulevaan. Konserttikirjoja selatessa huomaa, että harvassa ovat esiintymiset – sellaisiakin kyllä löytyy, ensimmäiset vuodelta 1916 taiteellisen johtajan ja kuoron perustajan Walfrid Wahlroosin ajalta. Tammikuun viimeistä sunnuntaita vietetään sisällissodan alkamisen muistoksi Tammisunnuntain nimellä, jota reserviupseerit ovat huomioineet illallistamalla ravintola Pohjassa mm. Laulun Ystävien musiikin siivittämänä. Uudeksi perinteeksi on kaavailtu uusille laulajille tarkoitettua kuoroinfoa, joka on tarkoitus järjestää aina kauden alkajaisiksi.

Helmikuu

Vuosisadan aikana helmikuussa on ollut toimintaa jo runsaammin. Esiintymisiä on ollut reilut kymmenen. Tärkein tapahtuma lienee kuoron ensimmäinen virallinen konsertti 21.2.1915. Sama päivämäärä voidaan laittaa perinnelistalle. Kuoron ensimmäisissä säännöissä ko. päivämäärä kirjattiin viralliseksi vuosijuhlapäiväksi. Päivämäärä on muuttunut lukuisia kertoja syystä jos toisesta, mutta vuosijuhlan viettäminen helmikuussa on säilynyt. 

Maaliskuu

Vuosittain pidettyjä konsertteja on historian aikana pidetty lähes kolmeakymmentä – voidaan puhua ainakin tavasta, jos ei vielä perinteestä. Mutta perinteisiin voidaan laskea Neljän kaupungin kvartettikilpailut, johon LY osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1981. Tämä tapahtuma on voimissaan.

Huhtikuu

Tätä kuukautta voidaan pitää kevätkonserttien perinnekuukautena. Konserttikirjoista löytyy vuosisadan varrelta noin 70 konserttia, joissa aiheena on ollut kevät, mutta myös muutakin. Parhaimmillaan konserttisali tai muu konserttipaikka on täyttynyt kuulijoista. Näissä konserteissa on etsitty joitain uutta – on pienryhmiä ja ohjelmisto on ollut kevyempää mieskuoromusiikkia.

Toukokuu

Ensimmäinen LY:lle perinteeksi tullut tapahtuma on vuodelta 1918, kun kuorolaiset ovat kokoontuneet laulamaan Vapulle, ensin Petreliuksen puistossa, sitten torin nurkalla ja viimeksi Taidemuseon mäellä. Tämä tapahtuma on koonnut paikalle runsaasti laulajia, mutta myös yleisöä. Toukokuussa pidettyjä konsertteja on ollut reilut 20. Tähän kuukauteen osuvat myös laulukauden lopettajaiset, jossa saunomisen ohessa lauletaan ja kehutaan toisiamme. Into näihin tapahtumiin on hiukan hiipunut.

Kesäkuu

Kesäkuu on lomailun aikaa. Kuoron kesäesiintymiset ovat osuneet erilaisiin matkoihin joko kotimaassa tai kauempana ulkomailla. Monelle kuorolaiselle on jäänyt pysyvästi mieleen Japanin matka 8.6.–11.6.1997.  Onkohan kesäkuu kellon vuosihuollon aikaa?

Heinäkuu

Tämä kuukausi on vielä hiljaisempaa aikaa kesäkuuhun verrattuna. Totta kai jotain on tapahtunut vuosisadan aikana myös heinäkuussa. Hyvänä esimerkkinä voisi olla Savonlinnan Oopperajuhlille osallistuminen 11.–17.7.1990.

Elokuu

Kuoron toiminnassa on tapahtunut ja tapahtuu vuosihuollosta tulleen kellon tarkastelu. Tarkkaillaan kuukauden toisen puoliskon päiviä. Kuoron hallitus on varmaan kokoontunut, nykyään varmaan etänä ja ensimmäiset syyskauden harjoituspäivät on merkitty kalentereihin. Sulkapalloilijat pakkaavat pelikassejaan. Joskus on kokoonnuttu syyskauden avajaisiin (vrt. kevätkauden lopettajaiset). Konsertteja ei ole juurikaan ollut. Sen sijaan on osallistuttu turkulaisten kuorojen yhteiseen Aurajoki raikaa -tilaisuuteen ja kierretty turkulaisissa ravintoloissa. 

Syyskuu

Tunnollisimmat ovat etsineet nuottikansiot ja valmistautuneet syksyn ensimmäisiin harjoituksiin. Taiteelliset johtajat ovat pähkäilleet, millainen ohjelmisto otetaan harjoituksiin –onhan tulossa kiireinen syyskausi. Konserttikelpoisuus on vielä hakusessa tässä vaiheessa vuotta. Odotellaan ja harjoitellaan. Syksy on ehkä tärkein uusien laulajien rekrytointiin tähtäävää aikaa, jota varten toivotaan uuden infotilaisuusperinteen edesauttavan. 

Lokakuu

LY:n kirjanpidon mukaan lokakuussa kuoro on jo herännyt ”kesähorroksesta”. Kuoron toiminnan ajalta sieltä löytyy noin 20 konserttia, joista esimerkkinä 30.10.1980 Loimaalla pidetty konsertti. Siis oikea matkakonsertti.

Marraskuu

Kuukautta voidaan pitää hyvällä syyllä syyskauden varsinaiseksi startiksi. Tähän kuukauteen tulivat mukaan syyskonsertit, joiden määrä on lähennellyt kolmeakymmentä. Ohjelmisto on rakentunut hengelliseen musiikkiin, varmaan syystä, että kuorolla on tässä vaiheessa vuotta vanhaa ja tuttua ohjelmistoa. Siis varman päälle laulamista. Tämä melkein perinne, mutta tapa kuitenkin, on viime vuosina hiipunut syystä jos toisesta.

Joulukuu

Kyseessä on kuukausi, jolloin kuorolla tai pienemmillä lauluryhmillä esiintymisiä on viikoittain.Jo vuonna 1930 kuoro osallistui Akateemisen Karjala-seuran itsenäisyysjuhlaan. Vuonna 1932 Reserviupseeriliitto (perustettu v. 1931) jatkoi AKS:n perinnettä, joka on jatkunut tähän päivään asti aktiivisten reserviläisten ja laulajien ylläpitämänä. Tähän tärkeään päivään ovat liittyneet vuosikymmenien ajan käynnit sankarihaudoilla sekä sotilaskodissa, jossa on ylistetty isänmaata ja valmistauduttu jouluun. Lisäksi historian kirjoista löytyy mainintoja isänmaallisista tapahtumista, joihin LY on osallistunut Turussa tai lähiseuduilla.Kuoro on halunnut juhlia isänmaataan omalla Isänmaallisella juhlallaan vuodesta 1980. Konserttisarja on jatkunut erilaisissa muodoissa tähän päivään saakka. Niissä konsertissa kuoro on jakanut stipendejä lahjakkaille muusikoille tai musiikintekijöille. Tämän perinteen osalta on muistettava, että kello melkein pysähtyi, mutta onneksi Weterani Weljet ovat pitäneet vuosikellon käynnissä.Vuoden 1999 kalenterista joulukuun kohdalta löytyy merkintä omasta joulukonsertista, joka pidettiin Mikaelinkirkossa. Tästä on tullut tapa, jopa perinne, josta kuoro on pitänyt kiinni poikkeuksena harmillinen korona-aika.Kuorolle perinteeksi laskettavat tapahtumat ovat vuonna 2008 aloitetut Aninkaisten Rotary-klubin joulukonsertit Tuomiokirkossa.Yksi tärkeimmistä ja näkyvimmistä perinteistä on Joulurauhan julistus. Turun kaupunki pyysi vuonna 1962 kuoroa tehostamaan joulurauhan julistamista. Mukaan tuli ensin radio, sitten TV-esitykset.  Tästä alkoi kuorolaisten keskuudessa paikan haku kuoron eturivistä. Nykyään Mieskuoro Laulun Ystävien kanssa on laulamassa Mieskuoro Naskalit. Perinne jatkuu koronasta huolimatta – missä muodossa, sen aika näyttää.Joulun ajan perinteisiin voidaan lukea kuoron pienryhmäesiintymiset Mikaelinkirkossa joulupäivän aattona sekä osallistuminen joulupäivän jouluhartauteen Suikkilan seurakuntasalissa. Nämä esiintymiset ovat olleet vuosia kestänyttä yhteistyötä Mikaelin seurakunnan kanssa.

Joulukuu/tammikuu – vuoden vaihde

Perinnetapahtuma, joka on kirjattava joulukuun puolelle, on vuonna 1922 LY:n aloittama Uudenvuoden vastaanottotapahtuma Turun tuomiokirkon portailla. Mukana on ollut alusta saakka Porin Rykmentin soittokunta ja myöhemmin Turun Laivaston soittokunta. Vanha vuosi on siis vaihtunut uuteen sata kertaa (v. 1922) laulaen, soittaen ja puheita kuunnellen sekä Tuomiokirkon jouluhartaustilaisuudessa. Nyt tämä satavuotias perinne on maailman muuttumisen myötä kaluttu loppuun yhteistyökumppanien vetäydyttyä. Monet laulajat ja turkulaiset kaipaavat kuitenkin tätäkin arvokasta tapahtumaa.

Kaiken kaikkiaan

Laulun Ystävien kultaisen vuosikellon vieteri on vedetty täyteen myös tulevaisuutta ajatellen. Kellon viisarit jatkavat kulkuaan, mutta toivottavasti jossakin kohdin hetkeksi pysähtyen – ainakin kuoron perinteiden kohdalla. Vastuu siitä, että kello käy jatkossakin, kuuluu kaikille laulajille, hallinnolle ja taiteelliselle johdolle unohtamatta ystäviä lähellä ja kaukana.Perinteistä ovat kuihtuneet pois mm. Naistenkerho, yhteisö, jolle saamme olla kiitollisia. Weterani Weljet – vahvaa perinnettä sekin, sinnittelee vielä omine haasteineen.Aluksi toin esille sanan perintö. Se ei ole turha sana kuoromme elämässä. Sanan määritelmä ”vainajan jäämistö, joka lain nojalla siirtyy perillisille; perillisen saama omaisuus, perintöosa – osuus…” Perintö voi olla myös kulttuurinen perintö, joka siirtyy sukupolvilta toisille. Perinteet voivat hiipua tai uusia tulee tilalle. Mutta perintö, minkä vanhempi laulajapolvi on antanut meille ”nuoremmille”, se säilyy, toivottavasti.  Perintönä olemme saaneet paljon sellaista, mistä meidän on yhdessä pidettävä kiinni. Saamme harjoitella omissa toimitiloissamme ja varallisuutta riittää tärkeimpiin kulumenoihin.Yksi perinnöistä on kautta aikain ollut vahva LY-läinen veljeshenki, jota emme saa unohtaa nyt, emmekä tulevaisuudessa.

Turussa 9.1.2022
@Herkko Rautakorpi