Perinne, jota kesti sata vuotta

Lähes vuosisadan ajan ovat vanha ja uusi vuosi vaihtuneet sävelten saattamina Turun tuomiokirkon portailla. Aikakirjat kertovat, että tapahtuma on saanut alkunsa vuonna 1922. Allan Saari, vahva vaikuttaja Laulun Ystävistä, kertoi 12.12.1979 tehdyssä haastattelussa tapahtuman faktoja.

Turun Sanomat 12.12.1979.

Hän luki sanomalehti Uuden Auran ilmoituksen, joka oli 30.12.1923 päivän lehdessä. Näin lehteen oli kirjoitettu: ”Traditionaalinen Uuden Vuoden vastaanotto, kaunis tapa, jonka LY viime vuonna pani alulle ja joka yleisössä herätti harrasta mieltymystä, on tänä vuonnakin saapa samanlaisen ilmauksensa. LY nimittäin esittää uudenvuoden aattona kello 12 Tuomiokirkon portailla muutamia lauluja, joita tänä vuonna on Porin Rykmentin Soittokunta lupautunut säestämään ja toivottavasti yleisö tänäkin vuonna tuhatlukuisena tähän juhlallisuudessaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen saapuu.” Samasta artikkelista ilmenee, että soittokunta on tullut mukaan alusta alkaen. Porin Rykmentin soittokunta (perustettu 1918) puhalsi ensimmäiset säestystahdit laulajille. Myöhemmin yhteistyösoittokunnaksi on vaihtunut Turussa toimiva Laivaston soittokunta, joka on perustettu vuonna 1919 meripataljoonan soittokunnaksi. 

Porin Rykmentin soittokunta vuonna 1922. Kuva Museovirasto.

Laivaston soittokunnan ja Laulun Ystävien yhteistyö on ollut jatkuvaa ja antoisaa Tuomiokirkon portailla ja joulurauhan julistuksen yhteydessä Raatihuoneen torilla sekä useissa konserteissa ja isänmaallisissa tilaisuuksissa. Kuitenkaan aina ei soittokunta ole ollut mukana. ”Jos pakkasta oli liikaa, ei messinki soinut – mutta poikien kurkut kaikuivat sitäkin komeammin!” Näin muistelee Allan Saari ja toteaa vielä: ”Tämä on virallinen tieto”. 

Vuosien saatossa mukaan on tullut uudenvuoden hartaus juuri ennen vuodenvaihdetta. Tuomiokirkon parvelta kuoro on esittänyt soittokunnan säestyksellä mm. Finlandian. Samalla on voitu hiljentyä kiittämään menneestä vuodesta ja odottamaan sitä parempaa uutta vuotta. Parvelta on siirrytty kirkon portaille, jossa pidettävän tilaisuuden juhlavuutta on korostanut Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lausuma uudenvuoden tervehdys kaupunkilaisille. Portailla on seisty sadan vuoden aikana sateessa, tuiskussa, pakkasessa tai lumikinosten keskellä – aina on oltu mukana. Mikäpä on ollut juhlallisempaa, kun laulaa Maamme-laulu ennen ilotulitteiden pauketta ja sihinää.

Uudenvuoden vastaanotto vuonna 2014–2015. Kuva: Reima Orvasto.
Uudenvuoden vastaanotto vuonna 2014–2015. Kuva: Reima Orvasto.
Uudenvuoden vastaanotto vuonna 2014–2015. Kuva: Reima Orvasto.

Ajattelen mielessäni idean isää, Allan Saarta ja hänen laulajaveljiään. Sain olla mukana haastattelemassa häntä kuoron julkaisuihin. Haastattelussa Allan kertoi myös uudenvuodenvastaanotosta ja sen synnystä. Tämän tapahtuman alkuaikoina myös lehdistö kirjoitti sivun mittaisia artikkeleja LY:stä ja perinteestämme. Voimme varmaan jokainen laulaja, vanha tai nuori, olla ylpeitä menneiden sukupolvien arvokkaasta työstä. He halusivat, että LY näkyy ja kuuluu ainakin turkulaisille uudenvuoden aattona.

Parhaimmillaan kuulijoita kokoontui kirkkoaukiolle tuhansittain, sittemmin vesisateen vihmoessa reilut sata. Juhlakirjassamme on Pauli Viljasen juttu, kuinka hän myöhästyi lauluesityksestä, koska juuttui väkijoukkoon. Näin maailma muuttuu. Tämä kuorollemme rakas perinne, uudenvuodenvastaanotto Tuomiokirkon portailla, saavutti sadan vuoden iän vuoden 2021–2022 vaihteessa. Tilaisuus veti samalla viimeiset henkäyksensä koronapandemian jyllätessä. Vuodet 2020 ja 2021 jäivät koronarajoitusten vuoksi väliin, mutta myös Turun kaupunki ja sen myötä myös Laivaston soittokunta vetäytyivät osuudestaan. Kuoron edustajat kävivät neuvotteluja seurakuntien kanssa siitä, jatketaanko kuitenkin yhteistyötä uudenvuoden hartaudessa.

Kuoron hallitus teki lopulta raskaan päätöksen, että perinteen päättämisen aika oli tullut. Vuodenvaihteen esiintymiseen on ollut vaikea saada laulajia ja tilaisuus olisi tullut myös taloudellisesti kuorolle rasitteeksi. Mikä on kuoromme perinteiden tilanne tulevaisuudessa – vappuna Taidemuseon mäellä, joulurauhaa julistamassa Vanhalla Suurtorilla, itsenäisyyspäivänä sankarihaudoilla ja monet perinteiset konsertit vuoden aikana – sen tulevaisuus näyttää. Yksi perinteistä, Tuomiokirkon vuosittani vaihtuva kuusi, pitää pintansa. Kun omat laulumme loppuvat portailla, voimme valaistun kuusen ohi kulkiessamme ajatella: Olemme laulaneet kuusen juurella uudenvuodenaattona lukuisia kertoja ja komiasti! 

@Herkko Rautakorpi