San. Severi Nuormaa (1865–1924)
Säv. Armas Järnefelt (1869–1958)

Yhdysvaltain sisällissota päättyi ja Abraham Lincolnista tuli presidentti. Orjuus kiellettiin ja elettiin vaikean sopeutumisen aikaa, jonka seurauksena perustettiin mm. Ku Klux Klan -liike. Näin vuonna 1865 Yhdysvalloissa. Samana vuonna Venäjän autonomisessa suurruhtinaskunnassa Suomessa syntyivät Jean Sibelius ja Severi Nuormaa. Ensinmainittu lienee kaikille suomalaisille tuttu, mutta kuka oli Severi Nuormaa?

Pälkäneläisen Nymanin (1906 alk. Nuormaa) käsityöläisperheen poika Severi työskenteli johtajana Etelä-Hämeen kansanopistossa ja myöhemmin Tampereen työväenopistossa. Hän oli aikansa kansansivistäjä ja tuli tunnetuksi myös runoilijana, sanoittajana ja toimittajana. Eräs hänen runoistaan Nyt valitkaa! julkaistiin vuonna 1900 ainakin Työmies-lehdessä. Yhdeksän vuotta myöhemmin se julkaistiin hänen runokokoelmassaan Taistelujen mainigeissa: ruonokokoelma entistä ja uutta.

Ensimmäisten sortovuosien (1899–1905) hengessä Nuormaan toiminta katsottiin kapinalliseksi ja häntä uhkasi karkoitus Siperiaan. Hän pääsi kuitenkin pakenemaan Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Päivälehden ja Amerikan Kaiun palveluksessa.

Kun tilanne Suomessa rauhoittui, Nuormaa palasi kotimaahan toimittajan töihin Tampereen Sanomiin, sitten Helsingin Sanomiin ja vastaavaksi päätoimittajaksi Turun Sanomiin, jossa hän toimi kuolemaansa (1924) saakka. Turussa hän toimi välillä myös Turun työväenopiston johtajana ja edusti Turun kaupunginvaltuutettuna vuosina 1919 ja 1920. Vuoden 1911 alussa Nuormaa perusti oman kulttuurilehden Kodin Kuvaston. Hänellä oli laaja ystävä- ja kontaktiverkosto – mm. Eino Leino, L. Onerva, Larin Kyösti, Jalmari Finne, Joel Lehtonen ja Samuli Paulaharju. Heidän kirjoituksiaaan hän sai julkaista lehdessään. Kulttuurivaikuttajan roolia kuvaa sekin tieto, että runoilija Martti Haavio on tiettävästi todennut, ettei ilman Nuormaata olisi koskaan syntynyt pseudonymi P. Mustapäätä. 

Nyt valitkaa! -runo on tyyppiesimerkki aikansa voimakkaasta kansallistunnosta. Sen itsenäisyyttä julistava kieliasu kuulostaa vapaassa Suomessa kasvaneelle sukupolvelle vanhanaikaiselta ja paatokselliselta. 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkupuolelle elettiin maailmanlaajuisesti myllerrysten aikaa ja sen ajan henkeä vasten runon sanoma on hyvin selkeä. Ainakin Suomessa kulttuurivaikuttajilla onkin ollut suuri merkitys mielipidevaikuttajina. Severi Nuormaata neljä vuotta nuorempi säveltäjä ja kapellimestari Armas Järnefelt tarttui runoon säveltäen sen Ylioppilaskunnan Laulajille. Runo on sävelletty myös Toivo Muroman toimesta Laulu-Miehille. Isänmaallinen musiikki onkin ollut tärkeä osa mieskuorokulttuuria sen alkujuurista saakka.

 

Armas Järnefeltin sävellystuotannossa on 23 mieskuoro- ja 13 sekakuorolaulua sekä 14 kantaattia. Mieskuorolaulujen suurempaa määrää selitetään sillä, että monet sävellykset ovat tilausteoksia ja mieskuoroilla oli tuohon aikaan merkittävämpi, kuin sekakuorojen. Järnefeltin kynänjälki kertoo lahjakkaasta melodikosta, jonka soinnut ovat kohdallaan. Kuten monista hänelle osoitetuista kunnianosoituksistakin voi päätellä, Järnefelt oli aikalaistensa arvostama taiteilija. Hänelle myönnettiin mm. professorin arvonimi ja Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvo. Hän on myös Suomen Leijonan suurristin ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan komentajamerkin haltija. Pisimmän työuransa, 25 vuotta, Järnefelt palveli Tukholman Kuninkaallisen oopperan kapellimestarina. (Armas Järnefelt -verkkosivu.)

Mieskuoro Laulun Ystävät on esittänyt Järnefeltin Nyt valitkaa! -sävellystä kymmenen kertaa alkaen vuodesta 1949 Pentti Kärkkäisen ja Kaarlo Soinin johdolla. Viimeisin esiintyminen oli Juha Järvisen johdolla Sigyn-salissa 5.12.2018. Samassa tilaisuudessa Kari Vainio piti juhlapuheen, jonka hän julkaisi myös Turun Sanomien pääkirjoituksena (Vainio 2018).

Nyt valitkaa!

Nyt valitkaa!

Joko lepo ja yö,

Tai taisto ja työ.

Nyt valitkaa!

Joko toivottuus,

Tai se usko uus,

Se usko, mi surman vuorotkin siirtävä on,

Joka hakatun haudankin paatehen piirtävä on:
Kuolematon.

Nyt valitkaa!

Joko orjan mieli

Ja orjan kieli

Ja orjan omatunto,

Tai Suomen mieli

Ja Suomen kieli

Ja Suomen tunto ja kunto.

Nyt valitkaa!

Joko kulta ja kullan kunniaa,

Tai vapaa maa.

 

Reima Orvasto 14.12.2019

Lähteet

Armas Järnefelt -verkkosivu. Suomalainen säveltäjä ja kapellimestari. <https://www.armasjarnefelt.fi> [Haettu 15.12.2019.]

Mieskuoro Laulun Ystävät 80 vuotta. Offset House Oy, Naantali 1996.

Työmies, 13.09.1900, nro 214, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot <https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/568531?page=2>
[Haettu 14.12.2019.]

Vainio, Kari 2018. Päivä, jona rakkaus vihan työt voittais. Pääkirjoitus Turun Sanomissa 23.12.2018.

Wikipedia / Severi Nuormaa. <https://fi.wikipedia.org/wiki/Severi_Nuormaa> [Haettu 14.12.2019.]