Säv. trad
San. ja sov. Heikki Klemetti
Kun Ilmari Krohn vuonna 1893 julkaisi kansantansseja sisältävän kokoelman: Vanhoja pelimannisävelmiä, hän ei varmaan osannut aavistaa, minkälainen tulevaisuus oli eräällä kokoelman häämarssilla. Kokoelman teos numero 648 (Krohn 1975, sivu 489) on tiettävästi peräisin 1700-luvulta ja sen muistiinmerkitsijäksi on merkitty K. V. Hanel.
Valkoisen armeijan marssilauluja
Kansallissodan tiimellyksessä silloinen puolustusvoimain ensimmäinen ylikapellimestari Aleksei Apostoli tilasi Heikki Klemetiltä marssilauluja valkoisen armeijan käyttöön. Klemetti toimittikin tilauksen, hän sävelsi, sovitti ja sanoitti 13 isänmaallista marssia. Yhteen niistä hän käytti löytämäänsä kansansävelmän aihetta, johon hän itse runoili sanat. Oi kallis Suomenmaa -runo julkaistiin kokoelmassa Mietettä, mielialoja (Klemetti 1920). Laulu esitettiin ensimmäisen kerran Lapuan maatalousnäyttelyssä syyskuussa 1920. Klemetin muistelmateoksessa Maailman mylläkässä (Klemetti 1949) hän kertoo vähän parantaneensa alkuperäistä pelimannisävelmää. Alkuperäisen melodian nuottia voi katsella täällä (myös miditiedoston latausmahdollisuus): http://esavelmat.jyu.fi/midi.php?numero=kt1_0648&uil=
Oi kallis Suomenmaa lienee ollut suosittu laulu Suojeluskuntien mieskuoroissa ja valkoisten sankarivainajien muistotilaisuuksissa. Toisen maailmansodan sytyttyä laulu tuli tutuksi isänmaallisena lauluna koko kansan keskuudessa polittiseen väriin katsomatta. Sankarihautojen ja muiden isänmaalisten tilaisuuksien lisäksi laulua esitetään usein presidenttien hautajaisissa.
Sota-ajan muistoissa myös Lotat kokivat laulun rakkaaksi. Palvellessaan sotasairaaloissa he joutuivat usein osallistumaan hautajaistilaisuuksiin. Itä-Savo -lehden kulttuuritoimittaja Riitta-Leena Lempinen Vesa kirjoittaa lehdessä äidistään:
“Kun äiti kuuli aikuisena tämän laulun, hän oli jälleen pikkulotta Siilinjärvellä. Seisoi harmaassa pikkulottapuvussaan kunniaa tehden mieskuoron laulaessa.”
(Lempinen-Vesa 2019.)
Kansallismielinen runoilija
Heikki Klemetti syntyi vuonna 1876 Kuortaneella. Häntä pidetään eräänä suomalaisen kuoromusiikin merkittävimmistä uranuurtajista. Parhaiten hänet tunnetaan säveltäjänä, sovittajana ja musiikkikriitikkona, mutta harvempi muistaa, että hän oli myös runoilija, jonka kynänjälki oli peittelemättömän kansallismielistä. Klemetti oli Helsingin yliopiston professori ja lisäksi sekä filosofisen että teologisen tiedekunnan kunniatohtori. Hän kuoli vuonna 1953 Helsingissä ja hänet on vaimonsa Armin kera haudattu Hietaniemen hautausmaahan. (Wikipedia/Heikki Klemetti.)
Klemetin runo Oi kallis Suomenmaa ihannoi Suomea raivaajakansoineen, koskineen, honkineen ja kultavainioineen. Isänmaallisuutta korostavat lisäksi viittaukset henkensä uhraamisesta isänmaan puolesta. Taattojen työllä ja poikiensa henkien uhraamisen ansiosta Suomi on noussut köyhästä kotimaasta – kuten runossa mainitaan – maailman onnellisimmaksi ja rikkaimmaksi kansaksi. Osin vanhentuneista sanoistaan huolimatta Oi kallis Suomenmaa kestää aikaa ja säilyttänee merkityksensä tulevaisuudenkin erilaisissa isänmaallisissa tilaisuuksissa.
Heikki Klemetti ja Laulun Ystävät
Klemetti sävelsi Mieskuoro Laulun Ystäville Laulajan marssin (Laulun Ystävien marssi). Se esitettiin ensimmäisen kerran Turun Akatemiansalissa 14.4.1929. Samana vuonna Klemetti kutsuttiin kuoron kunniajäseneksi. Marssia laulettiin aina vuoteen 1954 saakka. (Rautakorpi 2014.)
Oi kallis Suomenmaa
Oi kallis Suomenmaa
sun koskiesi kuohua ja honkiesi huminaa
suo mun kuunnella kunnes hetki lähtöni lyö.
Ei toista kalliinpaa
voi maailmasta löytää
kuin tämä köyhä kotimaa
jonka kauniiks’ on kasvatellut taattojemme työ.
Korpees’ raivio,
kulta vainio
raatain luoda nyt meidän vuoro on.
Sulle tahdomme
suoda kaikkemme
puolestas’ seistä saakka kuolohon.
Oi Suomi synnyinmaa
suo helmassas’ sun poikasi onnellista nukahtaa
kun hän henkensä halvan sulle antanut on.
Ei muuta kunniaa
kuin kuulla kummultansa
sun kuusiesi kuiskinaa
kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon.
12.12.2019 Reima Orvasto
Lähteitä
Klemetti, Heikki 1920. Mietettä, mielialoja. Porvoo: WSOY.
Klemetti, Heikki 1949. Maailman mylläkässä. Porvoo: WSOY.
Krohn, Ilmari 1975. Vanhoja pelimannisävelmiä. Näköisp. Hki.
Lempinen-Vesa, Riitta-Leena. Artikkeli Itä-Savo -lehdessä 6.12.2019. Katso myös video! Oi kallis Suomenmaa -laulu kaikui sotavuosina sankarihautajaisissa — Valkoisen armeijan Heikki Klemetilta tilaamasta marssista tuli sota-aikana koko kansan yhdistävä isänmaallinen surulaulu, tässä yhden pikkulotan tarina. <https://ita-savo.fi/uutiset/lahella/c2ab0d26-3770-4787-b123-cecea833a2f2> [Haettu 12.12.2019.]
Rautakorpi, Herkko 2014. Laulu on uskoa aurinkoon. Laulun ystävät 100 vuotta. Newprint Oy, Turku.
Wikipedia, hakusana: Heikki Klemetti. <https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Klemetti> [Haettu 12.12.2019.]