Kauneimmat Requiemit -konsertissa on osaavia solisteja

Viikonlopun 6. ja 7.4.2019 Requiem-konserteissa kuullaan sielunmessu, jonka osat on koottu viideltä eri säveltäjältä. Turun Naislaulajat pyysivät Laulun Ystäviä mukaan kuoroon toteuttamaan konserttia, johon aloite tuli solistiryhmältä: sopraano Sirkku Wahlroos-Kaitila, altto Tiina Sinkkonen , tenori Harri Kaitila, basso Matti Turunen ja urkuri Susanne Kujala. Kysyimme näiltä ansioituneilta taiteilijoilta muutamia kysymyksiä tulevien konserttien taustasta.

Olette toteuttaneet samankaltaista konserttikonseptia aiemmin muualla. Missä ja millainen kokemus se oli?

Matti: Meillä oli viime vuoden pyhäinpäivän viikonloppuna Joutsenossa konsertti, jossa esitimme kvartettina ja sooloina Requiem-teoksista koosteen. Joutsenon kirkko on saanut uudet urut ja tähän juhlakonserttien sarjaan kuului myös meidän konserttimme.

Harri ja Sirkku: Ohjelman ensiesitys oli Pyhäinpäivänä 2018 Joutsenossa ja urkuriksi nopealla aikataululla lähti mukaan Susanne Kujala. Koska kuoroja ei ollut, konsertti toteutettiin soolokvartettina, ja kuoro-osuuksien sijaan esitimme myös duettoja ja sooloja. Turun ja Laitilan konsertit kuorojen kanssa ovat siis ensiesityksiä tässä laajuudessa. Ohjelma sai Joutsenossa todella lämpimän vastaanoton. Siitä saattoikin päätellä, että tämäntyyppinen uusi requiemohjelma on tervetullut ja sitä kohtaan olisi kiinnostusta laajemminkin. Toiveenamme on, että perinteisten vuotuisten passiokonserttien rinnalla requiemohjelmamme löytäisi oman paikkansa kirkkojen konserttitarjonnassa.

Eri säveltäjät lähestyvät samaa aihetta varsin eri tavoin, heijastaen myös omaa aikaansa. Millä perusteilla juuri nämä teosten osat ovat päätyneet ohjelmaan?

Harri ja Sirkku: Alkuperäisen konsertti-idean heitti ilmoille alttomme Tiina Sinkkonen. Klassismin ja romantiikan ajan säveltäjien requiemteoksista koostuvan ohjelman suunnitteli sopraano Sirkku Wahlroos. Ajatuksena oli kerätä eri säveltäjien Requiemien musiikillisesti vaikuttavimpia osia ja muodostaa niistä mielenkiintoinen ja vaihteleva kokonaisuus niin, että perinteisen requiemrakenteen muoto silti säilyisi.

Tiina: Halusimme rakentaa eri teoksista sisällöllisesti mielenkiintoisen kokonaisuuden joka noudattaa Requiemin rakennetta. On kiinnostavaa toteuttaa konsertti niinkin erilaisten säveltäjien teosten kautta, kuin nyt konsertissa kuullaan. Valitsimme osat sisällön ja mieltymistemme mukaan.

Valitse yksi osa näistä henkilökohtaiseksi suosikiksesi. Miksi juuri se?

Matti: Itse pidän tasaisesti näistä kaikista. Mozart ehkä nousee ykköseksi Requiemien joukossa. Verdi on hyvä kakkonen. Mozartin Tuba mirum on bassolle kiitollista laulettavaa, mutta myös Benedictus on kaunis osa siunatuksi lopuksi.

Susanne: Saint-Saënsin Agnus Dei, koska se puhuttelee harmonian ja äärimmäisen kauniin melodian ansiosta sekä Mozartin Dies Irae sen iskevyyden ja dramaattisuuden vuoksi.

Harri ja Sirkku: Jos vastaus on rajattava vain yhteen numeroon, niin kenties Camille Saint-Saënsin Agnus Dei. Tähän on kuitenkin myös heti lisättävä, ettei vastaus varmasti tee oikeutta ohjelman muille upeille sävellyksille!

Kuinka paljon työtunteja tällaisen konsertin valmistelemiseen menee yksin ja yhdessä

Harri ja Sirkku: Kotityöt on tehtävä huolellisesti, ja siihen kuluu aina paljon aikaa. Kokonaisaikaa on kuitenkin vaikea arvioida. Lisäksi oman aikansa vaativat niin optimaalisen yhteissoinnin hiominen kuin uuden ohjelman kokonaisvaltainen kypsyminenkin.

Susanne: Työtunteja en voi enää sanoa, koska muusikkona en pidä kirjaa siitä. Harjoittelen sen, mitä se vaatii: useita tunteja päivässä; tällaista projektia varten noin kahden viikon ajan. Päälle tulee yhteisharjoitukset solistien ja kuoron kanssa erikseen ja lopulta kaikki yhdessä. Vastaavanlainen konsertti neljän solistin kanssa pidettiin jo kerran aikaisemmin, joten sen valmistelu auttaa nyt, kun tietää jo jotakin solistien tulkinnoista.

Urkuri Susanne Kujala, nämä teokset on kirjoitettu alun perin orkesterille; lisäksi urut ovat varsin yksilöllisiä soinniltaan monestakin syystä. Millainen haaste näiden teosten toteuttaminen uruilla on soittajan kannalta? Kuinka paljon esimerkiksi eri esiintymispaikkojen instrumentteihin tarvitsee aikaa tutustua?

Susanne: Tämä ohjelma on ihan kestonkin puolesta haastavaa. Soitan koko ajan. Mikaelinkirkon urut ovat isot sinfoniset urut, joista löytyy paljon erilaisia sointeja. Olen kerran aikaisemmin kauan sitten soittanut siellä, joten minulla on jonkinlainen muistikuva urkujen soinnillisista mahdollisuuksista. Dispositio eli urkujen äänikertojen kirjo, joka kertoo urkurille etukäteen jo paljon odotettavissa olevasta soinnista, auttaa myös kuvittelemaan, miten teokset saa mahdollisesti toimimaan siellä. Aivan varmaa voi kuitenkin olla vasta paikan päällä, miltä mikäkin asia kuulostaa erikseen ja sitten vielä solistien ja kuoron kanssa. Tämän vuoksi harjoittelemme kuoron kanssa jo perjantain iltana sen jälkeen, kun olen käynyt tutustumassa soittimeen ja tehnyt alustavat rekisteröinnit. Tärkein harjoitus on sitten lauantaina, kun kaikki laulajat ovat paikalla. Silloin täytyy viimeistellä rekisteröinnit. Laitilan urut ei ole minulle tuttu, mutta ne ovat huomattavasti pienemmät kuin Turun Mikaelinkirkon urut. Silloin soinnillisia vaihtoehtoja rekisteröinnin kannalta ei ole niin monta. Tällöin pystyy säätää hieman soittotapaa ja sovitusta, esim. yleensä kuulostaa paremmalta, kun melodiaa ja säestystä soitetaan eri sormiolta, joskus kuitenkin pienemmillä uruilla onkin parempi soittaa ne samalta sormiolta käyttäen mahdollisesti enemmän legatoa melodialinjaan ja erilaista artikulaatiotapaa säestykseen. Jos jalkio soi heikommin, bassoja pystyy hieman korostaa artikulaatiolla jne. Aina vaikuttaa myös tilan akustiset olosuhteet soinnilliseen lopputulokseen.

Mitä muuta teillä on työn alla tai tulossa?

Sirkku: Tämä requiemprojekti on tällä hetkellä yhteistyömme keskiössä, mutta on mahdollista, että jatkossa ohjelma laajenee vielä muidenkin säveltäjien kvartetoilla, duetoilla ja sooloilla.

Tiina: Laulan paljon myös afro-amerikkalaisia spirituaaleja jazz kokoonpanon solistina ja näitä konsertteja tulee tasaiseen tahtiin. Rakastan elämää -konserttikiertue Lapissa toteutuu maaliskuun viimeisellä viikolla ja lisäksi yksittäisiä konsertteja eri puolilla Suomea on ohjelmassa tulevina kuukausina

Harri: Konsertointi omalla kohdallani jatkuu monipuolisena, mistä erityisesti haluan mainita suuren rakkauteni, latinalaisamerikkalaisen laulumusiikin.

Matti: Minua työllistävät Joensuun kanttorin tehtävät ja sivutoimiset opetustehtävät laulun puolella. Konsertteja on pitkin kesää, mutta ehkä mainittavin on Bayreuthin oopperafestivaaleita Suomeen tuotava Richard Wagnerin Lasten RING, joka esitetään Musiikkitalossa Helsingin Juhlaviikoilla 23. ja 24.8.2019. Tervetuloa kokemaan tämä mammuttiteos lapsille sopivassa kokonaisuudessa kahteen tuntiin tiivistettynä!

Katso konserttiohjelma täältä.