Kutsu kuoron kunniajäseneksi on suurin huomionosoitus, mitä kuorolainen voi saada osakseen. Näin on tapahtunut sadan toimintavuoden aikana 33 kertaa. Perustelut on varmaan tarkkaan kirjattuna. Kunniajäseneksi kutsutaan yleensä kuoron tasavuosijuhlien yhteydessä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Perusteena on kokouspäätös, jossa tehty esitys vahvistetaan kuorolaisten allekirjoituksilla. Pääsääntöisesti kutsutut henkilöt eivät tiedä ennakkoon asiasta mitään.

Jos tarkastellaan kunniajäsenten luetteloa, on yleisesti todettava, että he kaikki ovat kuorossa aktiivisia laulajia ja toimijoita. Ainoastaan näillä perusteilla ei kunniajäsenyyttä varmaan saa. Kuorossa on ollut kymmenittäin laulajia, jotka täyttäisivät nämä kriteerit. Kunniajäsenistä tekevillä henkilöillä on perusteluissa monia muita kriteerejä, jotka ovat olleet jäsenyyden pohjana.

Kunniajäsenyys ei saa olla itse jäsenelle mikään itsekehun aihe. Ehkäpä nöyryys ja oikeanlainen ylpeys on paikallaan, mutta toivottavampaa olisi vahvan laulajaveljeyden tunne omassa yhteisössä – olen Laulun Ystävä, olen laulun ystävä.

Kunniapuheenjohtajat (5)

• Aarne Honka 1935. Kuoron kahden kauden puheenjohtaja ja vahva yhteenkuuluvaisuuden ja kuorohengen ylläpitäjä.
• Kyösti Anias 1978. Toimi puheenjohtajana ja oli monien matkojen alullepanija ja yksi oman laulutaloprojektin sieluista.
• Allan Saari 1980. Toimi puheenjohtajana ja rohkeasti huusi huutokaupassa kuorolle kiinteistön ollen monessa muussakin vahvasti mukana. 
• Pekka Asanti 1998. Toimi puheenjohtajana, oli toiminnan mies, joka myös lakipykälät hyvin ties.
• Hannu Merikallio 2004. Toimi puheenjohtajana kahtena kautena ja oman kuoronsa lisäksi kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaja kuoroelämässä.

Kunnialaulunjohtajat

• Ilmari Kalkkinen 1935. Kahden kauden taiteellinen johtaja, jonka aikana kuorosta tuli kuoro, Immun kuoro.
• Kaarlo Soini 1991, jolle kuoro oli kaikki kaikessa ja se näkyi myös ulospäin.
• Jarmo Kokkonen 2015. Kahden kauden taiteellinen johtaja, jonka aikana LY tuli tunnetuksi muuallakin kuin Turussa. Kullervo-sinfonia ja Jarmo kuuluvat yhteen.

Kunniajäsenet

• Viljo Mikkola 1925. Huomattava säveltäjä, joka sävelsi kuorolle oman tunnusmarssin ja oli mukana rahallisesti ensimmäisen flyygelin lahjoituksessa
• Heikki Klemetti 1929. Hänen säveltämäänsä tunnusmarssia kuoro lauloi vuosikymmenien ajan.
• Väinö Pesola 1929. Omisti sävellyksiään LY:lle ja omasi hyvät suhteet mm. Ilmari Kalkkiseen.
• Heikki Kaari 1949. Toimi puheenjohtajana vaikeina aikoina ja loi vahvaa luottamusta oman aikansa kuoroelämään.
• Walfrid Wahlroos 1949. Oli kuoron perustajajäsen ja laulunjohtaja, josta Wallulle eritysikiitos.
• Väinö Ahlström 1954. Omalla toiminnallaan auttoi kuoroa mm. taloudellisissa asioissa.
• Niko Salonen 1954. Rahakirstun vartija, joka oli vahvasti mukana ensimmäisen laulutalon hankinnassa.
• Kustaa Suominen 1954. Mies, joka ei pitänyt itsestään meteliä, vaan näytti lyläisyytensä muulla tavoin.
• Erkki Tuominen 1960. Toimi monissa kuoron tehtävissä, mm. sihteerinä yli 20 vuotta ja oli tarvittaessa vaikka kuoron taiteellinen johtaja.
• Emil Mört 1977. Monivuotinen sihteeri, joka teki senkin työn sataprosenttisesti.
• Väinö Haapanen 1980. “Kirrenä” tunnettu monitoimimies, joka valittiin usein kokousten puheenjohtajaksi.
• Toivo Laine 1980. “Topiksi” kutsuttu aktiivilaulaja ja puuhamies, olipa kyseessä jäsenlehti Ripuli tai joku muu mielenkiintoinen asia.
• Erik Borgström 1985. Göteborgilainen kuoroveli, joka oli vahavasti mukana mm. Kullervo-sinfonian levytyksessä.
• Arvo Ratassepp 1985. Omisti kuorolle sävellyksensä Metsämiehen loitu ja oli perhetuttava monen lyläisen kanssa.
• Olavi Luotero 1991. Humaliston laulutaloprojektissa vahvasti mukana.
• Yrjö Wirtanen 1991. Sanonta “Se oikea isäntä” on elänyt näihin päiviin saakka väheksymättä seuraajia. Yrjö ja LY – erottamaton pari.
• Pauli Viljanen 1991. Kuoron pitkäaikaisimpia jäseniä ja on toiminut taiteellisena johtajana, semafoorina ja armottomana jutunkertojana.
• Masahiro Takechi 1997. Mies, joka mahdollisti omalta osaltaan kuoron Japanin matkan.
• Leonard Lindberg 2004. Toimi puheenjohtajana ja monien projektien vetäjänä. Ja toimii vieläkin, viimeisimpänä satavuotisjulakaaren projektipäällikkönä.
• Herkko Rautakorpi 2015. Monessa mukana laulaen, pelaten ja kirjoittaen – viimeisimpänä kuoron satavuotisjulkaisu “Laulu on uskoa aurinkoon”.

Kunnialaulajat

• Erkki Luotonen 1991. Lukuisten konserttien solistina koti- ja ulkomailla pienryhmiä unohtamatta.
• Harry Nurmi 1991. Tenori, jonka kädessä on pysynyt myös muurauskauha. Eikä milloinkaan ole kokenut kielikammoa.
• Juhani Kortekangas 2004. Toimi taiteellisena johtajana mm. Savonlinnan oopperakuoromatkalla ja on toiminut monissa pienryhmissä laulajana ja vetäjänä.
• Pekka Salminen 2004. On ollut moneen otteeseen kuoron taiteellisena johtajana. Laulanut pienryhmissä ollen myös niiden vetäjänä. 
• Pekka Lahti 2015. Peruskuorolainen, joka on ollut kuoron solistina lukuisia kertoja sekä laulanut erilaisissa pienryhmissä.

Mieskuoroliiton kunniapuheenjohtaja

• Jaakko Hirvelä 2005. Mieskuoroliitto kutsui Jaakon kunniapuheenjohtajakseen monien huomattavien meriittien myötä, joista voidaan mainita kotimaan lisäksi myös Pohjoismainen kuorotoiminta.

@Herkko Rautakorpi