1980-luvun alkupuolella kuorossa elettiin uudistusten aikaa. Vahva vaikuttaja ja pidetty johtaja Esko Solasaari luopui tehtävästään ja vuonna 1982 erinäisten sattumusten kautta kuoron taiteelliseksi johtajaksi palkattiin musiikinlehtori Jarmo Kokkonen. Alkoi Jarmon kausi. Taiteellisena johtajan Jarmo halusi ohjelmistoon vaativia teoksia. Samalla kannalla oli myös monet kokeneet laulajat. Niinpä mm. Cherubinin Requiem tuli uudelleen kuoron vakio-ohjelmistoon.
Vuosi 1985
Kullervo-sinfonian ensimmäinen vaihe
Vielä enemmän oli luvassa. Pohdittiin, mikä olisi teos, jonka merkitys LY:lle ja turkulaiselle kulttuurielämälle olisi merkittävä. 1980-luvun alkuvaiheessa kuoron sihteerinä toiminut Leonard Lindberg, puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen ja ehkäpä jotkut muutkin päätyivät Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfoniaan. Mutta ei riittänyt, että teos oli tiedossa. Alkoi tiiviit neuvottelut kaupunginorkesterin intendentin Alarik Revon kanssa. Partituurit hankittiin Helsingistä ja teoksen harjoittelut alkoivat keväällä 1985. Suunnitelmat etenivät ja saatiin aikaan sopimus, että sinfonia esitetään Turussa joulukuussa vuonna 1985.
Kullervo-sinfonian toinen vaihe – valmistelua levytykseen
Sattumusten summana laukesi Kullervon tuleminen jo syksyksi 1985. Kuoron hyvä ystävä, Eric Borgström, Göteborgista kävi Turussa. Hän kuuli, mitä Laulun Ystävät oli tekemässä. Hän innostui asiasta, koska hän tiesi, että Göteborgin Sinfonikot suunnittelivat kyseisen teoksen esittämistä. Oman kaupungin kuoron kanssa ei yritys onnistunut – siispä LY:n kanssa. Vierailtiin puolin jos toisin tuttujen miesten vieraina ja vahva linkki oli syntynyt Turku-Göteborg akselille.
Kullervo-sinfonian kolmas vaihe
Nyt oli tiedossa orkesteri, kuoro ja paikkakunta, missä teosta esitettäisiin. Mukaan tuli vielä LY:n onneksi levy-yhtiö BIS Robert von Bahrin johdolla. Kolmikanta Turku-Göteborg-BIS oli vahvistunut ja levyä siihen liittyvine esivalmisteluineen ja konsertteineen aloitettiin työstää todella. Mukaan saatiin Suomen johtavat solistit, oopperalaulajat Karita Mattila, Sauli Tiilikainen ja Jorma Hynninen. Orkesterina oli arvostettu Göteborgin Sinfonikot johtajana kapellimestari Neeme Järvi. Hyvä tuli!
Kullervo-sinfonian neljäs vaihe – onnistuttiin!
Syntyi Kullervo-levy höystettynä onnistuneella Göteborg-konsertilla 12.9.1985. Ylpeys ja tunne laulullisesta osaamisesta oli saatu. Siitä kiitos toimeliaille kuorolaisille!
Kullervo-sinfonian viides vaihe – Turussa
12. ja 13.12.1985 LY esitti Kullervon ensimmäiset kerrat Turun kaupunginorkesterin kanssa johtajana Pertti Pekkanen ja solisteina oopperalaulajat Margareta Haverinen ja Esa Ruuttunen.
Näin vuosi 1985 oli kuoron ja Kullervo-sinfonian kansainvälinen ja kotimainen avaus tehty onnistuneesti.
Kullervo-sinfonia ja Laulun Ystävät vuosina 1986–2014
Kun tarkastellaan teoksen merkitystä kuorolle ja kuorolaisille LY:n ohjelmistossa 30-vuoden ajalta, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että teos on tullut rakkaaksi kaikille siinä mukana olleille laulajille.
Esitykset
Kullervoa on esitetty Turussa kaikkiaan kuusi kertaa, vuosina 1985 kaksi kertaa, 1990, 1996 ja vuonna 2014 Turussa ja Helsingissä. Ulkomailla sinfonia on laulettu kuusi kertaa – vuosina1985, 1986, 1994 kolme kertaa ja 1997. Lisäksi kuoro on levyttänyt teoksen vuosina 1985 ja 1996.
Voipa olla, että kuorossa on vielä laulajia, jotka ovat olleet kaikissa näissä esityksissä mukana. Ainakin osa laulajista on saavuttanut kymmenen esityskerran rajapyykin. Heille ja monille muillekin mukana olleille ovat elävästi jääneet mieleen Kullervon matkat sanoin ja nuottikuvin.
Kunniaa voidaan kuorossa antaa Kullervo-projektien vetäjille. Jokainen esitys on vaatinut tarkkaa ja aikaa vievää suunnittelua. Kuorolaisille esitykset ovat olleet vaativia. Ovathan laulajat esittäneet osuutensa ulkomuistiin perustuen – kaikki taukomerkinnät ja lähdöt muistaen ja mieluimmin oikein. Eikä suoritus ole fyysisestikään helpoimmasta päästä. Lavalla seisominen ja keskittyminen vaatii hyvää kuntoa.
Ja toteamus erään kapellimestarin suusta ”Pareempi on nyt, että menette harjoittelmaan kotia”, ei ole lannistanut laulajia eikä taiteellisia johtajia.
Miltä tuntuu?
Kuorolaisilta on kysytty vuosien mittaan, mitkä kokemukset he laittavat kuoroelämässä tärkeimmiksi. Tuloksena on, että Kullervo-sinfonia on lähes aina kolmen mieluisimman muiston joukossa.
Mistä moinen johtuu?
Syitä on monia – matkustaminen ympäri maapalloa, vaativan teoksen haasteet, levytykset, toiminta huippukapellimestareiden, orkestereiden ja solistien kanssa. Vaikka kuoron osuus koko sinfoniassa ei ole se suurin, niin kolmannen osan ja viidennen osan temmellykset Kullervon elämässä ovat lähtemättömiä muistoja jokaiselle esiintyjälle.
Palkinto
Jos kuorolainen on päässyt mukaan Kullervon esityksiin, hänellä on mahdollisuus saada kuorolta Kullervo-kivi – yksi halutuimmista kuoron antamista lahjaesineistä.
Loppufanfaari
Kahden juhlivan kuoron, Mieskuoro Laulun Ystävien ja Laulu-Miesten Naskaleilla vahvistetut Kullervo-esitykset Turussa ja Helsingissä (5.12. ja 7.12.2014), saivat kiitosta lehdistössä. Ja kun mukana olivat Turun filharmoninen orkesteri kapellimestari Leif Segerstamin johdolla, oopperalaulajat Johanna Rusanen-Kartano ja Juha Kotilainen sekä 135 miehen kuoro, niin bravo! Lähtemätön kokemus kuorolaisille!
Kullervon synty Laulun Ystävien salista Turun Logomoon, josta Helsingin Musiikkitaloon
kuvitettuna.
@Herkko Rautakorpi
07.12.2014